Vanhalla Huvilalla

vinttikamarin hämärässä
Vanhalla Huvilalla
jotakin etsin

jalkoihini tipahti lankakerä
kättäni paeten se vieri lattian poikki
piirtäen viivan menneeseen aikaan

teräksenharmaaseen jumpperiin
   neuloin odotuksen
      kaipauksen
         rakkauden
joka sitten täyttyi ja häät vietettiin

silmukka liittyy silmukkaan
menneestä tulevaan ikuisesti

         missähän jumpperi on nyt?

nostin kerän käteeni
löysin puikotkin
sormet haparoivat empien
ja sitten muistivat

sormeni muistivat
pienet liikkeet
langan hyväilevän kosketuksen
josta ei tahtoisi erota

puikkojen hiljainen rytmi täyttää tilan
kuin cembalosonaatin helinä
- sen ei soisi päättyvän

vuosikymmenten jälkeen
tässä hetkessä

levollisuus


***

Vastaus  Runotorstain 150. haasteeseen: "Jotta en unohtaisi"
Aihetta ehdotti SusuPetal

Kaamos, versio II

En malttanut olla leikkimättä Kaamos-aiheellani. Virallinen osallistumiskuvani "Luovan lauantain" haasteeseen on väreiltään ankea, - kaamosmaisen ankea. Olkoon siis paikallaan.
Tunnettu maalaus johon viittaan, on väreiltään dramaattinen. Tähän muunnelmaan hain väriparin maalauksesta, joka löytyy Norjan kansallisgalleriasta. Myös taiteilija itse teki aiheestaan lukuisia versioita :)

Kaamos

Luovan lauantain 52. aiheena on ollut Kaamos kohta säädetyt kaksi viikkoa täyteen. Ankeampaa kaamosta en ihan äkkiä muistakaan.Oma aiheeni oli päässä valmiina, mutta ei vielä tehtynä, kun kävin katsomassa toisten osallistujien taideteokset. Kuten arvasin, persoonallisia ja yllättäviä kuvia tai videoita hilpeästä synkkään, tunnelmoinnista kauhuun. Tähän asti olen kaivellut tekeleitä arkistoistani, mutta nyt ryhdistäydyin ja tein aivan uuden. Vai onko se uusi? ;)