maanantai 28. heinäkuuta 2014

Äärimmäisen kettumaista

Aamu-uinti, sitten metsään. Itikat vaanivat varjoissa turhaan, osaan suojautua. Vaan turhaa on etsiä mustikoita enää. Linnut ja ketut syöneet janoonsa kai.

Mutta löysin puutarhakenkäni, tosin vain toisen! Nehän katosivat oudosti keittiön rapulta viime kesänä. Siitä kerroinkin: Kummittelua Vanhalla Huvilalla. Nyt paistatti päivää yksinäinen kenkä Vaarinkallion korkeimmalla kohdalla metsän uumenissa. Viime viikolla maalla kävin mustikassa joka päivä enkä takuulla nähnyt kenkää tuossa.

—Arvoisa kettu, kiitos paljon, ehkä palauttaisit toisenkin kengän ystävällisesti?



Äärimmäinen sää on nyt äärimmäisen kiinnostavaa. Lämpötilan hipoessa iltapäivällä kolmeakymppiä, en jaksa muutakaan kuin istua verannalla tarkkailemassa säätä, havainnoiden sitä aistinvaraisesti sekä tutkien netistä sääsivuja. Sadetutkassa leimuavat salamat ympäri maata. Aivan varmasti kuulin juuri kaukaista jyrinää. Ah, sadetta kaipaavat puutarhani kaupungissa ja maalla!  Kuten monet muutkin puutarhat ja luonto. 

Totisesti saatiinkin sadetta kesäkuussa. Pihapolut muuttuivat savivelliksi, ja vesiheinä vietti juhlaa kukkapenkeissä. Äärimmäisen märkää ja kylmää. Että pitikin, juuri kun rakkaamme Kanadasta lomailivat täällä. Pieniä murheita kuitenkin nämä, jos vertailee.

Etelätuuli puhaltaa järveltä suoraan huvilan verannalle kuumana ja hyväilevänä. Monilla Thaimaan-reissuilla olen oppinut, että kuumuudesta selviän parhaiten vajoamalla täydelliseen laiskuuteen. Jos on käveltävä, kävelen hitaasti kuin kilpikonna. Kun tämä tukala helle viimein loppuu, tulen kaipaamaan sitä.

Joskus sentään aurinko kurkisti kesäkuussa



6 kommenttia:

  1. -Tuo kallion yksinäinen kenkä on suorastaan liikuttava. Siitä voisi varmaan kirjoittaa monta Kenen ja Miksi-tarinaa.
    -Hauskaa, kun kerroit ketusta. Eilen sellainen juuri juoksi yli tien...
    -Thaimaan käyskentelyä itsekin näissä säissä mietin - ja varmaan toteutankin. Kaikkeen näköjään tottuu. Aamulla maalla tuntui jopa hieman viileältä - asteita oli sentään 26! Luulen, että nämä muutaman kuumat päivät ovat saaneet kaikki ruumillliset mittauslaitteet uskomaan, että ollaan jossain muualla kuin täällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. -Tosiaan, tässä olisi hyvä pakinahaaste tarjolla :)
      - ketut ovat hellyttäviä
      -Yhä jatkuvat helteet, ja Thaimaa on mielessä myös. Melkein tähän tottuu, yhä sitä mieltä että tulen kaipaamaan...Kun ei ole pakko rehkiä.

      Poista
  2. Kiva postaus.. kiehtova tarina..onneksi sää viilenee ainakin vähän..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Täytyyhän sen joskus viiletä...

      Poista
  3. Tämä kesä on näyttänyt monet kasvonsa, katsomatta on vielä, kuinka syksy meitä hellii. Lempeä tihkusade kuuluu syksyyn, sitä odotan. Kivoja marjastusilmoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helle päättyikin rajuilmoihin, joiden kulkua on seurattu jännityksellä. Juuri nyt luonto kiittää sateesta täällä päin viimeinkin. Lempeää syksyä sinullekin Aina :)

      Poista

Mitä tuumaat tästä?