Sigridin tyttäret

Sisarukset ikäjärjestyksessä: Kaiju, Toini Tellervo, Ade, Pirkko. (Sirkka vielä huitelee toisaalla.)

Ajan tuolla puolen sisarukset kohtaavat ikuisesti 18-vuotiaina. Teresa  saavutti tuon iän 1922 ja Ellen vuoden 1930 kynnyksellä. Mitä mahtoi kuulua neitosille silloin?

Kaiju on valmistunut kauppakoulusta ja aikoo virkanaiseksi. Nyt olisi saatava kaunis jakkupuku. Äitipuoli Iida on muotitietoinen ja taitava ompelija, häneltä saa varmaan apua. Hiukset ovat nutturalla kuten Tellervollakin.

Toini (minun äitini) on kiirehtinyt kuvaan kotipuvussaan. Sigrid-äiti on luvannut hankkia hänelle ihanan tanssiaispuvun. Tyttären olisi jo aika päästä hyviin naimisiin! Hiljainen, omapäinen Tellervo ei ole innostunut, hän vaalii sydämessään salaista unelmaa.

Ade on päässyt Helsinkiin Sigridin, oikean äitinsä luokse. Tellervon avioiduttua tarvitsi  virkanainen kotiinsa apua, ja oma tytär kaukaa Itä-Suomesta lähti mielellään siihen tehtävään. Nyt on vapunaatto ja vapaapäivä! Hameen pituus on tarkalleen polvessa, ja suora malli kätkee vartalon kaaret. Hiukset on rohkeasti singlattu.

Pirkko on pukeutunut uuteen leninkiin, sillä hän on menossa Seurojen talolle vapunviettoon. Hiukan jännittää, sillä hän esiintyy siellä laulajattarena pianistiystävän säestäessä. Onkohan se mukava poika siellä...?

Sirkka ei ehtinyt kuvaan. Hän on saanut juuri työpaikan musiikkikaupassa. Eipä ihme jos hän esiintyisi jossakin vapunvietossa harmonikkoineen. Vilkas tyttö soitti myös mandoliinia ja viulua.

***

Nukketarina alkaa täällä: Tellervo

Toinille siskoja

Lupasin vuosi sitten kertoa, miten käy nukenpäille, joita silloin pajassa valmistin valusaven viimeisistä rippeistä. Juttu löytyy  täältä.

Poltetut päät jäivät uinumaan, kunnes syksyllä pääsivät meikattaviksi posliinivärein, ja jatkoivat sitten taas uinailuaan. Nyt kevään koittaessa ne halusivat syntyä sisariksi Toinille. Kuvassa vastasyntyneet Ade ja Pirkko. Pirkon uudet vaatteet ovat kohta valmiit, ja tietenkin pääsevät sitten kuvattaviksi. Myös Ade on valinnut kankaan uuteen leninkiinsä

Kuten tavallista, innostuin työstä aivan liikaa. Yöunet jäävät vähäisiksi, enkä meinaa muistaa ruoka-aikoja. Onneksi puutarha houkuttelee välillä pois ompelukoneen äärestä. Aurinkoa sentään en voi vastustaa. Tänään luvataan sadetta, enkä ole siitä yhtään pahoillani.

Innostus leimahti uudesta ideasta. Halusin kokeilla huovutusta! Samalla voin parantaa yksityiskohtia, joihin en ollut tyytyväinen, kuten pään tukevampi kiinnittäminen, vahvempi rautalankaluuranko, liikkuvammat nivelet. Myös vartalon kaavoitus muotolaskoksineen on ollut minulle tukalan vaikeaa ja melkoinen kynnys työn aloittamiseen.

Näin se sujui:
- Kiinnitin vahvaksi kierretyt rautalangat käsiin ja jalkoihin kipsillä
- muotoilin "luurangon" rautalangasta
- päällystin tiukasti vaahtomuovisuikaleella kietoen. Huomaa kaula.
- huovutin vartalon neulaamalla tiukasti muotoonsa

Tässä vaiheessa totesin, että hieno neiti ei voi olla karvainen! Uhrasin siis kauniit vaaleat lycra-sukkahousuni, ja päällystin vartalot. Siinäpä ei monta saumaa tarvinnut ommella. Eikä silmäneulan läpivientiin tarvinnut hohtimia, kuten ennen...Huomaa, miten ohuiksi jätin olka- ja reisinivelet. Nämä siskot ovat varsin taipuisia.

Tellervolla on jo ollut seuranaan Kaiju, isosisko. Neidot ovat vaihdelleet vaatteita keskenään. Nyt on kuitenkin suunnitteilla  heidänkin vaatevarastonsa uusiminen. Idea on tämä: ajattelen kunkin sisaren 18-vuotiaana, ja tutkin juuri sen ajan muotikuvastoja. Pirkko on nuorin, hän oli 18-vuotias v.1930.

Nyt on siis valmiina sisaruksia neljä. Äidilläni Toini Tellervolla oli neljä siskoa, jotka avioerossa jäivät isälle. Kaipaus asui kaikkien sydämessä, myös nuorimman Pirkon, vaikka hän ei muistanutkaan, mutta osasi haaveilla.

Vielä olisi siis Sirkan synnyttävä. Ja ehdottomasti Sigridin! Hän oli 18-vuotiaana  jo pikkuisen Teresan äiti v.1904. Minun mummini. Entä Kaisu, Tellervon pikkusisko uusperheessä, sisarpuoli? Saa nähdä riittääkö voimia ja intoa. Yritän pitää saven notkeana pajassa...

Aikuisina sisarukset olivat hyviä ystäviä, tapailivat ja kirjoittelivat toisilleen. Myös äidilleen he leppyivät (ainakin käytännössä). Serkuistani olen saanut sisaria, joihin nyt vanhuuden kynnyksellä  on niin helppo pitää yhteyttä verkon kautta.

PS. Mistä nukkien nimet: - Jokainen sisko saa nukkenimekseen esikuvansa toisen ristimänimen.
PS. 17.2.15 Otin käyttöön esikuvien etunimet, ne joilla itse kutsuin tätejäni. Kävi jo vaikeaksi muistaa kakkosnimiä. Korjailen blogiin vähitellen...

Huhtikuussa :)

Auringon hymy

nostaa jäisestä maasta

uinuvat versot

Valokuvatorstain ja Runotorstain 283. haaste on "Hymiö".

Meren väri

"Kivipiilo" MH Valokuvatorstain 281. haaste on TURKOOSI

Otin kuvia näyttelytöistäni viime vuosituhannella ennen aavistustakaan digikamerasta. Olipa hauska löytää tämäkin kuva, ja antaa sille uusi digitaalinen elämä. Tavoittelin tähän keramiikkakiveen merenraikasta väriä, ja näköjään pääsinkin lähelle toiveitani. Savenvääntäjät  tietävät, että väri syntyy vasta uunissa, oikeassa lämöpötilassa.

Toivon hartaasti, että tämänkin esineen omistaja on lopettanut tupakoinnin, ja käyttää kipposta vaikkapa parvekeroskiksena. Kotilon vahtimasta aukosta voi helposti tipauttaa pähkinänkuoret ja karkkipaperit "kiven" sisuksiin, niin  ettei tuuli niitä lennättele.