 |
| Mata-nukke lempijumpperissaan, mielipuuhassaan |
Puutarhan valmistautuessa talviunille alkavat sisäpuuhat taas houkuttaa. Nukkepajaan on jäänyt ylimääräisiä päitä käsineen ja jalkoineen. Joistakin syntyy toisintoja, jotkut hion ja viilaan yksilöllisiksi. Neljä tätiäni 20-luvulta jo valmistuivat, tämä oli ehdolla Annikiksi, mutta toisen valitsin. Mikäpä siinä, voisihan tämä esittää minua itseäni 18-vuotiaana. Tuollainen siisti permanentti oli muotia, miksipä ei? Pää on valmistettu ”Tellervo”-muotilla. Sukunäköä nukkeperheeseen siis löytyy. Ehkäpä käyn muistelemaan aikaa, joka on keski-ikäisillekin jo historiaa. Onkin hauska tehtävä valmistaa nukelle 60-luvun vaatteita.Voin muistaa vähäisen vaatekokoelmani aika hyvin, ja näen asujani myös valokuva-albumeissani. Mainiota huomata miten Googlen tai Pinterestin kuvahaku löytää tuttuja asuja tuolta ajalta. Ehkä ompelen vielä kauneimman kävelypukuni!
 |
| Kukahan minusta tulisi? |
Odotan oikein muistojasi. Tuo aika oli niin tärkeä ja suuria tapahtumia tulvillaan.
VastaaPoistaSaattaa olla, että Mata kertoo vielä lisää. Jos hän vaikka innostuu tutkimaan kirjeenvaihtoaan Anjan kanssa. Vielä vähän hämilläni, kun olen tähän asti vältellyt omia muisteluita....
PoistaLukija ehkä ihmettelee, miksi poukkoilen kahdessa blogissa? Yritän nyt pitää sellaista linjaa, että Villamussalossa kerron menneistä, Varamussalossa tästä päivästä. Olisikin mukava aloittaa puhtaalta pöydältä uusi blogi, kuten monet tekevät kun vanha rönsyilee liian laajaksi...
VastaaPoistaMinä olen ihastunut nähin sinun nukkeihisi.
VastaaPoistaNukkeni tykkäävät tästä ja kiittävät :)
Poista