Uudenvuoden aattona olikin meno toinen kuin jouluaattona. Ylimpänä komeileva täysikuu sai seurakseen koko taivaan täyttävät kuumailmalyhtyjen muodostelmat. Ne leijuivat verkkaisesti kuin meduusaparvet merenalaisissa filmeissä, läpikuultavina, alati uusin muodostelmin eri etäisyyksillä, maalaten mustan avaruuden huimaavan kolmiulotteiseksi. Joen rannalla, kaukana kaupungin hälystä, näkymä oli hurmaava ja runollinen. Olisipa vain ollut kaukosäädin, jolla Thai-ravintolan ämyrit olisi saanut hiljaisemmiksi. Musiikki oli kuitenkin miellyttävää, laulua akustisen kitaran säestämänä.
Lavataksikyyti vei runsaan illallisen päätyttyä seurueemme keskustaan.
Kävelykierros vallihaudan partaalla vaati rohkeutta kuumailmalyhtyjen ja rakettien noustessa väkijoukosta kaikkialla. Tuon tuostakin lyhty lähti nousemisen sijaan vierimään pitkin autojen kattoja uhaten mopojen virtaa, ja lähettäjien joukko sitä kiljuen lähti tavoittelemaan. Siellä täällä lyhty roihusi puun latvukseen takertuneena, irtosi rujona ja pudotti väkijoukon sekaan liekehtiviä lyhdynosia yrittäessään nousta ylemmäs. Milloin lyhty tarttui sähköjohtovyyhteihin, seurasi ylimääräinen ilotulitus, räiske ja kipinäsade, ja ihmettelen etteivät katuvalot sammuneet. Mutta suurin osa nousi ylväästi taivaalle kohti kirkasta täysikuuta, taukoamattomana virtana, läheltä ja kaukaa. Silloin tällöin nähtiin pyrstötähtiä, lyhtyyn oli kätketty ilotulitteita.
Keskiyön hetken lähetessä tihenivät rakettien valojuovat yhtyen korviahuumaaviin ilotulituksiin, joita nousi kaikkialta kaupungista ja ympäristöstä. Seurasimme näytelmää Tinon baarin yläkerran parvekkeelta, enkä ollut lainkaan varma etteikö joku raketti eksyisi sinnekin. Yksi loppuunpalanut lyhty leijaili kohti, ja takertui kaiteeseen. Silti iloitsin näytelmästä kuin lapsi, enkä tajunnut ajan kulua ennenkuin halaavat rakkaat ja ystävät minutkin ympäröivät huudellen onnentoivotuksia Uudelle Vuodelle.
Tämä uudenvuodenpäivä on yhteinen kristityillä ja buddhalaisilla, mutta kuten Mm, thaimaantuntija, edellistä kirjoitusta kommentoi, juhla kelpaa kaikille. Varsinaista thaimaalaista uuttavuotta, Songrania, vietetään 13-15.4. Silloin ei välty kukaan kastumasta, sillä tulen asemesta teemana on vesi.
Lyhtyjen taivaallinen vaeltelu lämpimässä Thaimaan yössä kuulosti aivan ihanalta, olisinpa ollut sitä näkemässä! Kai otit kaiken, olin kirjoittaa filmille, kennolle talteen! Jäämme odottamaan valokuvia.
VastaaPoistaHyvää hyvää Uutta Vuotta!
Sawatdee pii mai sinullekin!!
VastaaPoistaTiina, toki kuvasimme ankarasti, mutta arvelen että sanat kertovat paremmin...Avaruuden vangitseminen kuvaan on mahdotonta. Mutta katsotaan, mitä syntyy materiaalista. Kiitos samoin!
VastaaPoistaMm, Kop khun kaa!
Hurjaa menoa teillä! Taivaalta tipahtavia tulilyhtyjä. Pelottavaa minusta.
VastaaPoistaSitä samaa toivotan, vaikken osaa tuollaista kieltä laisinkaan :)
Mummeli, ei ne enää taivaalta tipu, paitsi loppuunpalaneina harmaina rätteinä seuraavana päivänä. Kadut oli niitä täynnä. Sitten ne siivotaan, mutta ei koskaan käsin koskien. Sillä niiden mukana lähetettiin pois kaikki paha, ja se voi tarttua.
VastaaPoista