 |
| Gracupica nigricollis |
Naapuritontilta kuului monimutkaista viserrystä, ihan outoa. Tunnistan jo tavallisimmat ääniorkesterin solistit, pihamainan, aasianturturikyyhkyn, vaaleaseeprakyyhkyn, aasiankukaalin.
Hiivin kujalle kiikari ja kamera (vanha Nikon D90) mukanani. Ääni kuuluu korkealta. Melkein niskani taittaen tarkensin kiikarin, ihanko totta, kauluskottaraisia! Joka päivä olen tähyillyt turhaan kauluskottaraista tuuheasta mangopusikosta missä sen ensimmäisen kerran näin ja sain kameran tähtäimeen. Jopas lintupariskuta nyt valitsi teknologisen ympäristön!
Kameran tarkentaminen oli melkoinen haaste. Onneksi voi huoleti 'tuhlata filmiä'. Kuvankäsittelyssä odotti mieluinen yllätys.Linnut ovat tunnistettavia. Isosta kuvasta näkyy koko valokuva, se minkä silmä ja kamera näkivät. Pienet kuvat ovat osasuurennoksia. Töyhtömainat viihtyivät sopuisasti kauluskottaraisten seurassa.
 |
| Gracupica nigricollis, ensimmäinen bongaus |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä tuumaat tästä?