perjantai 13. helmikuuta 2009

Ystävänpäivänä

Nythän olen hämilläni, ja hyvilläni varsinkin. Kiitos sydänystävä Vallaton Mummeli, sydämellisestä huomionosoituksesta!

Olen vasta aloittamassa retkeilyt blogimaailmaan, ja tehnyt kiehtovia löytöjä. Kerään listalleni niitä, joita seuraan. Aivan mahdoton tehtävä on valita nimenomaan viisi sydämensaajaa, kuten olisi tarkoitus. Siksi lähetän nyt yhden eteenpäin Itämeren tuolle puolelle puutarhaystävälleni Sylvialle, joka ilahduttaa hurmaavilla kukkakuvillaan uudessa blogissaan A Whiter Shade of Pale

Iloista ystävänpäivää kaikille!

2 kommenttia:

  1. Minä vielä kommentoin tuohon "Minäkö vanha" - juttuusi:

    Tähän tekee mieli muistella sitä, miten todella uskoin, että kun täyttää 18 vuotta, koko elämä olisi ohi eikä enää koskaan voisi kokea mitään uutta. Nyt uskoo uutta kokevansa lopppun asti...

    VastaaPoista
  2. Oi niin juuri, MM!
    Pienenä ei tiennyt, miten kivaa isona on;-)

    VastaaPoista

Mitä tuumaat tästä?