torstai 27. tammikuuta 2011

Päivänavaus

"Maailma mustavalkoinen" © Mhu 2011

Laitoin reunan linkkiosastoon 'Päivän Sanan'. Luettavana on versio Bibliasta vuodelta 1776. Linkki tarjoaa aarreaitan tutkijalle, kolmen suomenkielisen käännöksen lisäksi voi vertailla tekstejä monella muulla kielellä aina alkuteksteihin asti. Tämän aamun radiohartaus sai minut viimeinkin keräilemään tähän blogiin omia  ja lainattuja (omiksi omittuja) mietteitä uskosta.

Kirkkoherra Kari-Pekka Kinnunen, aamuhartauden pitäjä,  miettii kauneuden ja pyhyyden kokemista Pentti Kaskipuron grafiikan ääressä. Mieleeni jäi ajatukset: "Taide on pyhän sisar", sekä  "Olisiko niin, että joka näinä päivinä ei voi kokea kuuraisen ja lumisen metsän kauneutta, hänen on vaikea kokea pyhää?"


Minä uskon mielelläni, että kaikki mikä on totta, hyvää ja kaunista, on Jumalasta. Niin muinaisuuden hämärissä, kuin nyt. Tekstit ovat kuitenkin sidoksissa kieleen, aikaan ja kulttuuriin. On vaikeaa vertailla kielten hiuksenhienoja vivahde-eroja. Suomen kieli on jatkuvan muutoksen tilassa, ja Raamattukin on käännetty uudelleen muutaman kerran. Uusimmassa käännöksessä monet 'pyhät' sanat saivat arkisemman sisällön. Miten erilaisia ovatkaan esim. sanat 'valkeus' ja 'valo'! 
    Pyhät kirjoitukset ovat ihmisen kirjoittamia. Ne eivät ilmestyneet faksina taivaasta.

Heikki Räisänen, armoitettu raamatuntuntija ja vilpitön tutkija, kirjassaan 'Rosoinen Raamattu' kertoo esimerkkejä pyhien kirjoitusten kielestä. Hindulaisten Veda-kirjat ovat sanskriittia, mikä on ainoa oikea kieli. Ainoa oikea Koraani muslimeille on arabiankielinen. Käännökset muille kielille ovat pelkkiä selityksiä. Sensijaan buddhalaiset ja kristityt eivät näe ongelmaa pyhien kirjojen kääntämisessä.

Missä Jumala on? Ikuinen kysymys, johon tiede ei voi vastata. Usko ei ole tietoa. Tieto ei ole uskoa. Tieto on arvokasta, ja tieteen selvittämiin ilmiöihin ei tarvitse uskoa. Nehän voi tietää! Uusia arvoituksia kuitenkin tulee eteen sitä mukaa. Pyörryttävän ihmeellinen on maailmankaikkeus.

Minua miellyttää Paavo Rintalan romaanin nimi "Jumala on kauneus". Kirjahan kertoo taidemaalarista.

Ateismikin on uskon asia. (Niin vahvaa uskoa ei minusta löydy.)


6 kommenttia:

  1. Sanatkin ovat muuttuneet vuosien myötä.

    VastaaPoista
  2. Aivan totta Peikko!
    Ja juuri kävin muuttelemassa omiakin sanojani postauksessa, jonka tein pikaistuksissani aamulla :)

    VastaaPoista
  3. Una, melkein kuin piirustus, eikö? Maailma oli tuona päivänä mustavalkoinen, vaikka kuva onkin normaali värikuva.

    VastaaPoista
  4. Mahtavia puita oks noi muuten Järvenpäästä en ole törmännyt mualla saman laiseen istutukseen kuin siellä.

    VastaaPoista
  5. Andyspace, nämäpä kasvavat Kotkan Mussalossa. Ovat terijoensalavia tuolla leikkipuiston tienoilla.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat tästä?