keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Kotipuutarhaan!

Sielu on oikullinen. Joskus se lähtee matkalle etukäteen, joskus ei palaa mukana kotiin, vaeltelee edestakas ilmojen teitä. On uskottava, että se voi olla monessa paikassa yhtaikaa. Yöllä havahtuessani tuijotan pitkään huoneen ääriviivoja, ja yritän ymmärtää missä olen. Tietenkin on ihanaa palata kotiin. Tietenkin kaipaan kaukaisia rakkaitani.

Oma puutarha kutsui jo luokseen, vaikka suotta olin huolissani. Tuuhea vihreys alkaa  peittää korjaamatta jääneitä talventörröttäjiä. Rusokirsikan lehtien kupariväri häivyttää vähitellen kukkien ruusunpunan. Löydän tutut odotetut piipat paikoiltaan, ja hauskoja yllätyksiä joka tuijottelukierroksilla. Esikot uhmaavat tahtoani, niitä ilmestyy aivan muualle kuin minun valitsemilleni paikoille. Annan suosiolla periksi, kuten monelle muullekin asialle puutarhassa. Oikeastaan minua ei ole tarvittu täällä mihinkään.

Liki neljä viikkoa on pitkä harppaus keväässä. Alppiruusut olivat vielä lumen saartamat lähtöpäivänä. Nyt on dahurianalppiruusu avaamassa punaisia terälehtiään.


Julkisivun puolella, etupihalla näky oli surkein. Syksyisen kaukolämpötyön jäljiltä nurmikkokaitale on korjaamatta, ja talven lumikuormat olivat tuhonneet norjanangervoiden kaikki oksat. Harmaat risut  lojuivat sikin sokin pitkällänsä. Tulikin näkymä ilmavaksi, kun olin saanut kaikki leikattua ja siirrettyä pois. Rumien tynkien keskeltä nousee tarmokkaasti uusia versoja, luotan siihen että luonto korjaa vahinkonsa.

Olen saanut kokea kaksi kevättä! Kanadassa saariston kevät oli harvinaisen kolea ja myöhässä, silti pitemmällä kuin täällä. Koleuden takia varmaan hedelmäpuut,  tulppaanit ja narsissit kukoistivat viikosta toiseen. Kanadan aurinko on erilainen. Vaikka lämpötila olisi alle kymmenen astetta, se lämmittää polttavasti niin että on hakeuduttava varjoon. Noin pitkään aikaan mahtui monenlaista säätä, ei ole aihetta valittaa.

Matkakuvien parissa on vierähtänyt aikaa, saattaa olla, etten malta olla palaamatta aiheeseen.

Kuvissa: Trillium grandiflorum, Helleborus,  Anemone (monta sorttia)

4 kommenttia:

  1. Näyttää olevan 'lukijat' hukassa monessa muussakin blogissa. Myös 'uusimmat kommentit' puuttuu. Testaantoimiiko kommentit.

    VastaaPoista
  2. On ainakin tämä luettu, totta turiset!

    VastaaPoista
  3. Blogger oli toimimaton melkein vuorokauden ja se kai palautettiin johonkin aikaisempaan tilaan. Siksi viimeiset kommentit ja postaukset olivat ainakin jonkin aikaa hukassa.

    Nyt saattaa jo toimia.

    Kevät tulee täälläkin viipyillen koleuden vuoksi. Nyt näyttää hiukan lämpenevän. Taitaa olla niin, että luonto ai tarvitse meitä, vaan me luontoa.

    VastaaPoista
  4. Liisa, huomaankin että monet ovat pähkäilleet Blogger-häiriöitä. Nyt näyttäisi toimivan. Kannattaa silti varmuuskopioida tekstinsä...
    -Osut asian ytimeen: "...luonto ai tarvitse meitä, vaan me luontoa."!

    VastaaPoista

Mitä tuumaat tästä?