tiistai 20. syyskuuta 2011

Kaappia siivotessa



Omakuva Rovaniemellä
Kaappisiivouksen pyörteissä  tuli eteen paksu nippu vanhoja hiilipiirroksiani.  Niitä selatessa ja karsiessa pysähdyin tuijottamaan silmiin itseäni kauan sitten. Hyvin muistan miltä tuntui olla minä, ilmeenkin tunnistan. Muutama vuosi aloittelevana kuviksenopettajana Helsingissä on takana. Olemme muuttaneet toiselle puolelle Suomea,  Lapin portille, mikä tuohon aikaan oli hesalaiselle yhtä kaukana kuin kuu. En ole palannut äitiyslomalta takaisin koulutyöhön, ei, ikinä en edes katso kouluun päin. Minusta tulee vapaa taiteilija!
   Nyt katson elämääni samoin silmin, mutta eri suunnasta. En saattanut kuvitella, että työvuosien jälkeen odotti vielä se vapaan taiteilijan ura, eläkeiässä. Vailla suorituspaineita kutsunkin itseäni nyt päätoimiseksi harrastajaksi.
   Tämän piirustuksen säästin, ja digikuvasin kuten monet muut löytöni. Ehkäpä ne saavat uuden elämän digitaalisessa muodossa...

Mustavalkomaanantain 84. haaste on MUISTO.

9 kommenttia:

  1. Hieno työ!! Hyvä kun digikuvasit.
    Ovat miellyttäviä muistoja vuosien varrelta.
    Tuo kuulostaa hienolta titteliltä,
    päätoiminen harrastaja.

    VastaaPoista
  2. Peikko tykkää tuollaisista pelkistetyistä kuvista. Onhan se pelkistetty, onhan? :)

    VastaaPoista
  3. Sirpa, kiitos. Ei hassumpi tapa arkistoida :)
    Teuvo, mukavaa että ilmoittauduit. Olet tervetullut :)
    Peikko, mikäpä ettei. Onhan se ikäänkuin tarkoituksella keskeneräiseksi jätetty, niin että katsoja saa kuvitella sen valmiiksi :) Siis se pinon päällimmäinen kuva, josta otin valokuvan.

    VastaaPoista
  4. Ihanaa olla päätoiminen harrastaja. Hienon työn olet tehnyt jo vuosia sitten. On tämä nykytekniikka ihmeellistä, kun voit taltioida työsi digitaaliseen muotoon ja tehdä niistä arkiston.

    VastaaPoista
  5. Mimi, kiitos :)
    T.H.Pantteri, ei sitä pienenä tiennyt miten hauskaa isona on ;)

    VastaaPoista
  6. Ihastuttava muisto! Kaunis. Puhuva. Ja tarina sen ympärillä.

    Innostuksesi innostuttaa. Kuinka elämä voikin olla niin mukavaa. Nyt :). Luovuuden kaikki ovet ovat apposen auki. Sen kun astuu sisälle ja aloittaa luomistöitä monenlaisia.

    VastaaPoista
  7. Kiitos Lastu. Niin innostavasti sinäkin taas kommentin osaat laatia :) Olen kiitollinen, että saan kokea tämänkin ikäkauden.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat tästä?