Tyhjä koti

Mustavalkomaanantain 138. haaste on "Tyhjä"

Isäntäväki muutti uuteen kotiin aivan lähelle entistä. Suuri kauhakuormaaja vyöryi paikalle ja aloitti hävitystyön. Valkoinen ja kirjava kissa seurasivat kummissaan tapahtumia, eivätkä halunneet muuttaa, ennen kuin nälkä viimein  pakotti, ja tontilta oli viety viimeisetkin entisen kodin rippeet.

Tunnustan, että kuva on manipuloitu. En onnistunut saamaan kissoja tähän näkymään. Valitus vain kuului raunioista illan pimetessä. Alla alkuperäinen kissakuva  aikaisemmin kuvattuna:

Lajittelukone

Suvarnabhumin lentoasema, Bangkok, lokakuussa 2012

Le Corbusier määritteli että asunto on asumiskone. Tässäpä vallan jättikone, kansainvälinen lentoasema. Ihmisiä kuin raaka-ainetta virtaa  putkista ja aukoista sisään, jakaantuu eri kerroksiin, liukuhihnoille  ja lokeroihin, eksyy ja harhailee, osuu viimein oikeisiin putkiin jotka syöttävät jatkuvasti uutta täytettä lentokoneisiin. Sitä ennen laatu tarkastetaan ja jyvät erotetaan tarkasti akanoista.Yötä päivää kone humisee ja raksuttaa.

Mustavalkomaanantain 136. haaste on "Kone/koje".

Huonekasvit lomareissulla

Matkalla autotalliin

Saattaa olla virkistävääkin päästä viileään talvilepoon voimia keräämään. Sitä voisi melkein sanoa lomaksi. Kotona alkoi jo ryydyttää, senhän näkee naamasta. Rahapuu rypistyy ja oleanteri pudottelee lehtiään. Paavalinkukka sensijaan jaksaa pitää ilmettä yllä, se  ei vielä ole ollenkaan loman tarpeessa, mutte mentävä on, sillä kotona ei nyt kukaan yksin pärjää, ellei oteta lukuun tyräkkiä ja palmuvehkaa.

Isäntäväki näet lähtee reissuun. Puuhaavat ja järjestävät kaiken aikaa. Eläkeläiselle matka ei ole lomaa, päinvastoin, se on varsinainen projekti kesken rauhallisen arjen. Perillä taas totuttelevat elämään toisenlaisessa kulttuurissa, opiskelevat, kirjoittelevat  ja valokuvaavat. Työstähän se käy ;)

Mustavalkomaanantain 135. haaste on "Syysloma"

En millään voinut laittaa paavalinkukkaa mustavalkoiseksi, toivottavasti postaustani ei diskata siksi...

Elchen daami

Kuvan otti JH, muokkasi MH 2012

Kuva on vastaukseni Mustavalkomaanantain 131. haasteeseen "Historian siipien havinaa". Varmaan arvaat että veistos ei esitä 20-luvun Art Deco-tyylistä kaunotarta, vaikka hetken voisi kuvitella. Ei myöskään Sofi Oksasen uutta tukkalaitetta. Alkuperäinen "Dama de Elche" on noin 2400-vuotias iberialainen veistos, ja sitä säilytetään Espanjan arkeologisessa museossa Madridissa. Tämän jäljennöksen kuvasimme elokuussa Välimeren-risteilyllä, Alicanten Elchessä, "Papin puutarhassa" (josta edellinen postaukseni kertoo). Rintakuva on pystytetty palmunkannon nenään, ja jäimme tuokioksi kuuntelemaan oppaan kertomusta.


Jatkan vielä, sillä edellisessä jutussani  lupasin kertoa kiehtovasta löydöstä "Papin puutarhassa". Kyse oli juuri tästä Daamista, joka houkutteli minut etsimään tietoa.
     Elchessä ollaan ylpeitä tästä aarteesta. Se löydettiin aivan kaupungin tuntumasta 1897.   Elchen neito on kaikkialla, suurena, pienenä, matkamuistona, julisteena.

Kioskimyyjänä. MH

Monenlaisia arvailuja patsaan alkuperästä ja tarkoituksesta voi löytää. Jopa väärennökseksi sitä on ehditty arvella, nykyajan luomukseksi. Tyyliseikat viittaavat silti vahvasti hellenistiseen taiteeseen, josta Iberiassa saatiin vaikutteita. Varmin todiste daamin iästä näyttäisi olevan väri! Tutkijat siis löysivät daamista väripigmenttihiukkasia, jotka eivät olen meidän aikamme maaleista peräisin. Tosiaan, kauniin yksivärinenhän veistos nyt on, kuten myös Kreikan antiikin veistokset. Eikö totta, ajatus ihanien hiekkakivi- ja marmoriveistosten kirkkaista väreistä tuntuu melkein banaalilta. Olemme tottuneet ihailemaan kiven herkkää pintaa, ja tuohon väärinkäsitykseen perustui myös renessanssi ja vielä uusklassismi. Nyt tiedämme, että veistokset kuten rakennuksetkin maalattiin kirkkain värein. Tiedämme, mutta yritämme unohtaa... .

Rekonstruktioluonnokseni on täysin epätieteellinen väritystehtävä Elchen daamista sellaisena kuin hänet mielessäni kuvittelen:

Tietoja Elchen neidosta kaivelin Googlen avulla, ja mm.   Wikipedia kertoo lisää.

Kaunis uneksija

Nukkeneiti kaupunkikodissaan uneksii nuoruudenpäivistä Vanhalla Huvilalla. Huvilakin oli silloin aivan uusi, ja lapset kohtelivat kunnioituksella ylhäistä kaunotarta.

Värikuva sekä tarinaa nukesta.

Mustavalkomaanantain 123. haaste on "Seepia".

Keskiviikkona klo 13

Vesipedot ovat juuri nousseet kuivalle maalle. Mustavalkomaanantain 121. haaste on klo 13.

Taitavaa työtä

Chiang Mai , Night Market

Mustavalkomaanantain 112. aihe on TYÖ.
Tätä kuvaa editointi harmaasävyiseksi ei paljoakaan muuttanut. Valtaosa töistä on hiilipiirroksia, ja taiteilijan paitakin on harmaa. Fotorealismi on näpeissä näillä taitureilla, jotka paiskivat töitä arvioivien katseiden kohteena.

Kissanpolkka

Mustavalkomaanantain 111. haaste on ÄÄNEKÄS/MELUISA.

Penkki

Kesä on edessä, ja monenlaiset penkit paljastuvat lumen alta.

Mustavalkomaanantain 109. haaste on PENKKI.

Jalat

aamunkoitteessa

pienet tassut piirsivät

salaisuutensa

Mustavalkomaanantain haaste on "Jalat".

"Terassin puoleinen seinä"

ChiangMai, Thaimaa 2010 MH

Mustavalkomaanantai #101

Tällä kertaa inspiroidutaan runohaasteesta:

Kattotuuletin kuulosti
vedestä lentoon nousevilta joutsenilta
Lariam-lääkkeen vaikutuksen
alaisena potilas puhuu moskiittoverkon alla
läpi yön, kysyy ja väittää vaikkapa
että maa on soikea kuin muna
Hän tietää sen todeksi
Eikä terassin puoleista seinää
voitu pitää pimeän tultua auki,
eläinten vuoksi

Tua Forsström: Mutta kuvittelin että sydän ei tunne rajoja (Teos, 2008) 

Haave

Photobooth-kuva. MH 2009

Unelma täydellisyyden tavoittamisesta loittonee kun sitä lähestyt. Ikuisesti, yhä korkeammalle.

Mustavalkomaanantain 100. haaste on 'Haave'.

Jouluaskareet

Tuleeko joulu ilman siivoamista ja leipomista ja kaikkea rekvisiittaa?  Pitääkö joulu aina suorittaa?

Täällä uskontojen hämmentävässä mutta sopuisassa karusellissa löydämme keramiikan myyntigalleriasta norsujen, Buddhien ja astioiden joukosta viehättävän seimiryhmän. Aika hyvin kuvittelen jo osaavani vältellä turhan tavaran ostamista. Tuota shakkinappulamaista pakkausta en nyt vaan voi vastustaa, se lähtee mukaan 'kotiimme'. Lapsen lailla iloissani siirtelen nukkia sopivaan sommitelmaan. Tämä onkin ainoa joulukoristelumme tänä vuonna.

Mustavalkomaanantain 96. haaste on 'Jouluaskareet'.

Lyhdyt loistavat Chiang Main yössä

Kolmen kuninkaan aukiolla juhlitaan kuninkaan syntymäpäivän aattoa 4.12.2011

Mustavalkomaanantain 95. haaste  on LAMPPU.

***

Kuvittele hautova lämpö, läpipääsemätön vellova ihmismassa, häikäisevät valot mustaa taivasta vasten, pakokaasujen kitkerä haju, meteli kovaäänisistä ja ihmisistä jotka yrittävät ylittää sen. Ja yhtäkkiä ihmismassa jähmettyy vaieaten paikoilleen. Viimeisinä farangit (ulkomaalaiset) ymmärtävät myös vaieta pyöritellen joukon yläpuolelle nousevia päitään kummissaan. Kovaäänisistä soi nyt kuningashymni. Sen päätyttyä 'pysäytyskuva' käynnistyy kuin napista painaen, liike ja meteli palautuu. Tiukasti käsi kädessä Mies ja minä yritämme pujotella kohti 'Sunday Marketia', jossa ei ole lainkaan väljempää. Täällä taitaa nyt tungeksia kymmenkertainen väkimäärä pitkän viikonlopun takia.

Kammotuksia

Wat Rong Khun, Valkoinen temppeli, taiteilija Chalermchai Kositpipatin valtava luomus Chiang Raissa, Thaimaassa, on erikoinen keitos perinnettä ja nykyaikaa, lumoavaa kauneutta ja hurjaa rumuutta.Varmaan näilläkin puistattavilla yksityiskohdilla on tarina, joka on turistille arvoitus. Taustalla häämöttävä paikkakuntalainen ehkä tietää.

Mustavalkomaanantain 97. aihe "PELOTTAVA, KAMMOTTAVA, HIRVITTÄVÄ JA KAUHEA" houkutteli minut palaamaan  aiheeseen, josta  kirjoitin aikaisemmin täällä.

Kohtaaminen

Kohtaaminen syrjäkujalla,  photo JH, edit MH,  Chiang Mai Thailand 2010

Oudon otuksen silmiin heijastuu valokuvan ottaja, Mies, jonka takaa minä tuijotan samoihin silmiin ja kuiskaan: -Ota kuva, ota kuva! Me näytämme otuksen mielestä hyvin kummallisilta...

Muita kohtaamisia Mustavalkomaanantain 90. haastesivulla.

Vielä ei ole talvi

Lokakuinen sunnuntai,  Marjattah 23.10.2011

Muutin kuvan seepiaksi, eikä eroa alkuperäiseen juuri huomaa. Vain sinerrys taivaalla ja vedessä puuttuu. Vaikka kuva on tuore, mieleeni nousee kaikki vanhat albumikuvat samoista paikoista, Miehen lapsuudenmaisemista.
Mustavalkomaanantain 89. haaste on tällä viikolla vapaavalintainen.

Mykät todistajat

Marjattah 17.10.2011

Mustavalkomaanantain 88. haaste: 

"A photograph is a secret about secret. The more it tells you, the less you know." ~Diane Arbus~

Lokakuu

Muhkeat kilpiangervot nöyrtyvät taipumaan kohti maata syksyn kutsuessa. Norsu uneksii kaukaisesta kotimaastaan, missä on kesä ainainen.

Mustavalkomaanantain 86. haaste on 'Syksy'.

Kaappia siivotessa

Omakuva Rovaniemellä

Kaappisiivouksen pyörteissä  tuli eteen paksu nippu vanhoja hiilipiirroksiani.  Niitä selatessa ja karsiessa pysähdyin tuijottamaan silmiin itseäni kauan sitten. Hyvin muistan miltä tuntui olla minä, ilmeenkin tunnistan. Muutama vuosi aloittelevana kuviksenopettajana Helsingissä on takana. Olemme muuttaneet toiselle puolelle Suomea,  Lapin portille, mikä tuohon aikaan oli hesalaiselle yhtä kaukana kuin kuu. En ole palannut äitiyslomalta takaisin koulutyöhön, ei, ikinä en edes katso kouluun päin. Minusta tulee vapaa taiteilija!
   Nyt katson elämääni samoin silmin, mutta eri suunnasta. En saattanut kuvitella, että työvuosien jälkeen odotti vielä se vapaan taiteilijan ura, eläkeiässä. Vailla suorituspaineita kutsunkin itseäni nyt päätoimiseksi harrastajaksi.
   Tämän piirustuksen säästin, ja digikuvasin kuten monet muut löytöni. Ehkäpä ne saavat uuden elämän digitaalisessa muodossa...

Mustavalkomaanantain 84. haaste on MUISTO.