maanantai 24. syyskuuta 2012

Syysunelmointia



Kolea tuuli keinuttaa pasuunakukkia
 lakastuvassa puutarhassa

Tartun huiluuni
ja menneet kesät
virtaavat ajan ikkunassa

Närhen karhea ääni ei tuo lohtua
linnut ovat poissa
ne laulavat  vuorten rinteillä
sademetsän sylissä
lämpimässä maassa
missä kukat loistavat ilman pelkoa
ilman pelkoa lumesta ja pakkasesta



Runotorstain 256. aihe on "Syksy"



11 kommenttia:

  1. Hienoa että tartuit huiluusi, kesät keinuivat ja kukat tuoksuivat. Tartuin menneeseen kesään minäkin ja laitoin sen taskuuni tulevien päivien iloksi.
    Hieno kokonaisuus, kiitos :-)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Arleena, Hirlii ja Uuna, että tykkäsitte :)

    VastaaPoista
  3. Väreet meni selässäni, niin kaihoisasti kauniisti soitit.
    Antoisa postaus. Monta elämystä, silmille ja korville, tuoksu vain puuttui.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Pasuunakukkien tuoksu on humalluttava...

      Poista
  4. Runossa oli tosi kaunista kaihoa, ja myös musiikki ja kuvat (sekä liikkuva että still) lumosivat!

    VastaaPoista
  5. Kaunista katseltavaa ja kuunneltavaa!

    VastaaPoista
  6. Kiitos kannustuksesta Careliana ja Miiwi :)

    VastaaPoista

Mitä tuumaat tästä?