tiistai 4. kesäkuuta 2013

Kahden puutarhan loukussa


Ovatko nämä daalioita?
Maalta tullessa kiirehdin ensimmäisenä uuden daalia-istutukseni luo. Jokohan taimet kurkistavat maasta? Kyllä kurkistavat. Seitsemän tomeraa sormivaleangervon alkua ojentelee kauniita lehtiään uudesta asuinpaikasta mielissään. —Ähäkutti, ne iskevät silmää tarhurille, joka hieraisee hämillään nenäänsä. Se tuntuu kasvavan pituutta.

Kukkapenkkiä oli valmisteltu huolellisesti. Ensin poistettiin miesvoimaa hyödyntäen mahtavaksi kasvanut jasmike varjostamasta aluetta. Sitten kaivettiin pois kaikki sekalaiset maanpeitekasvit ja karkuperennat, parannettiin maata kanankakalla, merilevällä ja kuohkealla mullalla.Viime kesänä daalioita kasvoi siellä täällä, mutta nyt ne saavat ikioman kukkapenkin. Poistetut kasvit matkustivat maalle, Vanhalle Huvilalle.

Mutta missä juurakot? Turvesaaveista löysin vain muutaman kuivuneen kikkareen. Missä kaikki pulleat mukulat joita nostelin kuin perunoita maasta myöhään syksyllä? Monet matkat sekoittivat hankkeeni, en muista, en millään. Ja yhtäkkiä osui eteen musta jätesäkki pullollaan multaisia juurakoita. Kadonneet daaliani ! Kuinka ihmeessä jätin juurakot näin huolimattomasti heitteille? Mutta jotakin vihreää niistä pilkistää, hengissä ovat. Äkkiä maahan siis, auto jo odottaa maallelähtöä taimikuorma peräkontissa.

Nyt on käyty puutarhakaupassa ja ostettu viimeiset daalianmukulat hyllystä. Valeangervot on kaivettu ylös, ja istutettu Vanhalle huvilalle. Vielä ei mustasta mullasta kurkista mitään. Näinköhän ehtivät kukkaan ennen syksyä?

Selityskin tapahtuneelle on sepitetty: Ihminen näkee sen mitä uskoo näkevänsä. Niinkuin en eroittaisi daalianmukulaa  sormivaleangervon (Rodgersia  aesculifolia) juurakosta! Mussalon puutarhassa kasvaa niitä liikaa, ja olin poistanut muutamia sopimattomista paikoista. Jätesäkit olivat matkalla jäteasemalle. Tässä rangaistus moisesta piittaamattomuudesta. Rodgersiat pääsivät nyt toiseen puutarhaan, missä kasvavat jo tarmokkaasti.


Daalia omenapuun alla viime syyskuussa


8 kommenttia:

  1. Daaliat ovat kauniita, väreineen, muotoineen.
    Mitä parhainta kesää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin sinulle! Myös Rodgersiat ovat kauniita, mutta liika on liikaa...

      Poista
  2. Ei ainakaan ole tekemisen puutetta. Ihania kesäpäiviä edelleen puutarhaasi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihana on kesä, sateella ja poudalla :)

      Poista
  3. Voihan daaliat! No jos eivät ehdi kukkia tänä kesänä, niin ensi kesänä sitten. Minä olen käynyt ahkerasti myös kurkkaamassa Juhannusdaaliaani päivittäin, onko kuollut vaiko ei. Toin sen mukana muuttaessani. Se juurtui ja jopa kasvatti yhden oksan viime kesänä ja kukki yhdellä kukalla. Ilokseni se on pilkistämässä nytkin mullan alta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea daaliallesi. Juhannusdaalia onkin metka nimi :) Ehkä kesädaalian variaatio? Niitähän löytyy jo nyt puutarhakaupasta matalina ja kukkivina, ruukkuun sopivina. Sellaisenkin talvisäilytys on joskus minulta onnistunut, ja seuraavana kesänä se on kasvanut kukkapenkissä korkeaksi kuten muutkin maahan istutetut. Tai sitten muistan väärin...Olisikohan tuo mahdollista?

      Poista
  4. Kauhistus, miten meinasi käydä jätesäkkidaalianjuurakoillesi! Daaliat ovat kyllä kauniita, mutten millään jaksa pulata niitten kanssa, etenkään kun ei ole paikkaa, missä juurakoita säilyttäisi talven yli. Ei, en jaksa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei ole pakko jaksaa :) Saatanpa luovuttaa daalioiden kanssa jos en onnistu tänä kesänä. Saa nähdä mitä daaliapenkkiin ilmaantuu, kun taas maalta palataan. Suikeroalpit, keltavaleunikot ja maahumala jo kurkottelevat reunoilta ahnaasti kohti harvinaista tyhjää tilaa.

      Poista

Mitä tuumaat tästä?