Sinä päivänä
kun muutuin näkymättömäksi
ymmärsin että elämä oli pettänyt minut
elämä oli kavalasti minut pettänyt
Minähän olin nuori
maailmassa vallitsi järjestys
kukin tiesi paikkansa
lapset olivat pieniä
aikuiset varmoja
vanhukset harmaita ja kumaraisia
ja minä olin nuori
juuri minä olin se nuori
Sinä päivänä kapinoin
ja halusin keksiä vaihtoehdon
kunnes ymmärsin
että se olisi kovin ikävä
ja lopullinen
Aika on ikuinen ja paikallaan
elämä virtaa hitaasti muuttuen
eikä mikään ole niin kuin eilen
Tervehdin peilikuvaani
kampaan hiukseni ja hymyilen
Sain elämältä lahjaksi
tämänkin päivän
***
***
Runotorstain 162. haaste: "Vaihtoehto"
