Blogaten ja feissaten

Ystäväni Tiina, Suomalainen Virossa, on julkaissut blogissaan 'provosoivan kirjoituksen Facebookista'.

"They wanna send me to Facebook, but I say NO, NO, NO!"

Kävinkin lyhyesti kommentoimassa, koska ärtymyksen oli nostattanut hyvin tuntemani nimimerkki TM. Minulla on paha taipumus tunkea puun ja kuoren väliin, ja niinpä riensin Facebookissa haastattelemaan yhteistä kaveriamme. Haastattelu sujuu siellä näppärästi chattiruudussa, jolloin ei tarvitse odotella vastauksia kuten sähköpostissa. (Chatti on privaatti, kuten postilaatikkokin). Kirjoitan nyt yhteenvedon tähän. Siteeraan myös Tiinaa, koska hänen kirjoituksensa on julkinen. Jatkan siis Tiinan blogijuttua omassa varaventtiilissä.(Olisikohan näppärämpää jollakin foorumilla....?)

Tiina: "Jos joku onnistuu minut puhumaan ympäri, ja sellaistakin on tapahtunut, lupaan liittyä Facebookiin. Mutta perusteluiden tulee olla hyvät."

Minä: - Moi TM! Sinä olet taas lähestynyt Tiinaa FBsta käsin. Sano nyt suoraan, miksi Tiinan pitäisi liittyä sinne? Tässä on tilaisuutesi!

TM: -??? No katsos, hänhän on jo liittynyt.

Minä: -Sen hän tosiaan tunnustaa tehneensä 'heikkona hetkenä', ja syy on sinun!

TM: - Tunnustan. Myllynkivi kaulaani vaan! Silloin en vielä itsekään ymmärtänyt systeemistä mitään. Olin utelias, ja tuumasin että otetaan yhdessä selvää.

Minä: - Ja nyt hän katuu ilmiselvästi, koska Naamakirjasta sinkoilee kaikenlaista yhteyspyyntöä ja outoja ehdotuksia. Tosin se selvisi Tiinalle vasta kun hän siellä pistäytyi lopulta. Tämän verran Tiina kumminkin antaa periksi:

Tiina: "Mutta samalla kun Facebook ärsyttää minua, myönnän, että jotainhan siinä täytyy olla kuin puolet maailmasta on siihen hullaantunut.
Kertokaa te se minulle! Miksi minun pitäisi mennä Facebookiin?"

Minä:- No niin TM, annas kuulua!

TM: - Nyt sanon suoraan: Tiinan onkin ehkä syytä erota Facebookista! Muuten hänelle voi käydä niin kuin monelle: hän jää koukkuun! Hän huomaa ennen pitkää miten näppärästi siellä voi tervehtiä kavereitaan ja nähdä yhdellä silmäyksellä heidän päällimmäiset kuulumisensa. Hän voi löytää lapsuudenkaverinsa, tai jonkun muun kadonneen aarteen. Olen varma että kavereita alkaisi ropista heti kun hän laittaisi sinne nätin naamansa, ja siinä sitä oltaisiin! Kaverit löytäisivät hänen hienon bloginsa, ja kohta hän hukkuisi kommentteihin. Eikä hotelliakaan varmaan kannata mainostaa liikaa, muuten kapasiteetti ei riitä...
Siis tämmöiset terveiset: peräänny Tiina, ennenkuin on myöhäistä!

Minä: - No jopas nyt pyörrät puheesi kaiken jälkeen. Olet kumminkin toistuvasti häntä sinne pyydellyt. Miksi?

TM: - Täysin itsekkäistä syistä! Minua keljuttaa 'kuolleet sielut', jotka kohta tultuaan kääntävät selkänsä. Tämä ei ole henkilökohtainen moite, Tiina ei ehkä edes tiedä tätä koska ei siellä käy. Mutta siltä se näyttää, kun naaman tilalla on tyly varjokuva. Ystävä on liittynyt seuraan, mutta vaikenee.
Haluaisin kaikkien kuulumiset siellä pistäytyessäni. Ja tietysti toivon, että jotkut huomaisivat minun pikku kuulumiseni...- Itsekeskeistä; totta.

Minä: - Siis neuvot Tiinaa nyt kirjautumaan ulos, ennenkuin on myöhäistä.

TM: - Aivan. Luovutan, peräydyn, koska en minä voi mennä sanomaan mitä Tiina tarvitsee, mitä ei.
Apropos, minä pärjäsin loistavasti ilman kännykkää, kunnes....No niin, nyt en luopuisi.

Minä: - Mutta voithan sentään kertoa, mitä sinä, vanha mummo siellä teet? Olen kuullut, että yli nelikymppisiä pyydetään mukaan lähinnä säälistä?

TM:Paraskin mummottelija... Mutta noinhan se meni, rakkaat ihmiset merten takaa houkutteli mukaan.
Kun avaan FB:n, näen pikasilmäyksellä toisten kuulumiset ja kuulumisten kommentit, ja jos antaa aihetta, avaan jonkun profiilin ja luen lisää. Samalla huomaan, että jokaikisellä on eri kaverit, olen osa verkostoa.

Minä: Aha, käyt siis salaa kurkkimassa, olet utelias ;-)

TM: Väärin väärin!En ole utelias, mutta mielelläni tiedän mitä tutuilleni ja rakkailleni kuuluu. En tosiaankaan jaksaisi meilata kaikkien kanssa. (Utelias urkkii salattuja tietoja, mutta vain typerys julistaa FBssa niitä.)
Pelisääntöihin kuuluu, että esiinnytään omilla nimillä ja vastataan siitä mitä kirjoitetaan. (Myös TM esiintyy siellä omalla nimellään, se rouva, joka Tiinan kaveripiirissä poseeraa mustan kissan kanssa.)

Minä: Olet ahkera blogaaja, joten miten vertaisit blogeja ja Facebookia?

TM: Blogaajana minä olen keskellä, ja kutsun muut keskustelemaan minun johdollani.He eivät kerro kuulumisiaan, vaan puhuvat minun aiheistani. Jos juttuni ovat hyviä, voin ajatella että yleisö saa niitä ihan ilmaiseksi lukea ;-)
Feissaajana olen osa verkostoa.Tietysti rakennan omaa profiilia, julkaisen kuvia kuten toisetkin. Tärkein juttu on nopea kontakti, ja helppo tapa nähdä mitä muille kuuluu. Kaikki voivat keskustella julkisesti kaikkien kanssa. Kaikkien aiheista.
Ja ryhmät! Nopeasti kasvava sukuseura on täyttä asiaa! Sukuaarteita, tietoja arkistojen kätköistä, kuvia vanhoista albumeista. Voin etsiä, liittyä, luoda ryhmiä.
Ja sitten, parasta kaikesta: Yhtäkkiä rakas ihminen toisella puolella maailmaa huomaa että olen linjoilla. Esiin ponnahtaa chattiruutu, ja ryhdymme rupattamaan ihan kahden kesken.

Minä: No jestas, tässä ihan liikuttuu. Entäs ne tönimiset, halimiset, karvaturrit ja yllätykset?

TM: No onhan siellä tarjolla vaikka mitä ajankulua, joka varmaan huvittaa kun työpaikalla pitää tuijottaa tyhmää näyttöä, ja odottaa, että jotakin tapahtuisi. Mene tiedä. Hyppään yli sen, mikä ei kolahda.

Minä: No hyvä. Kutsun Tiinan tutustumaan tähän haastatteluun. Toivottavasti hänelle nyt selviää, miksi sinä olet häirinnyt...
Ja olisiko sulla ehkä vielä ketunhäntä kainalossa...?

TM: No haluaisin muistuttaa, että minä en suinkaan ole koukussa! Olen vaan havainnut, että monet ovat,siksi varoitan. Mulla menee hurjasti enemmän aikaa sähköposteihin, blogeista puhumattakaan.
Jos Tiinalla on yhtään uteliaisuutta (ja aikaa), kannattaisi hänen vaihtaa Estonia Finlandiaan, koska luulen että täällä Suomessa on kumminkin enemmän tosituttuja? Ja enkunkieli suomen kieleen, huolimatta siitä, että hän on tunnetusti hyvin kielitaitoinen. Sitten pitäis vaihtaa se sähköpostiosoite, jolloin kaikki tapahtumat ilmestyy tiedoksi ajallaan. Ja käydä katsomassa omat asetukset, eli kellä on lupa tarkastella profiilia, kellä ei. Pistäytyä sitten silloin tällöin, ja tuumata antaako aihetta. Mutta! Jos ei huvita, niin siitä vaan poikki! Rakkain terkuin TM.

Minä: Näin puhui TM, nörttimummo.