Joskus vilkaisen taakseni
vasemman olkani yli
näen touhun hälyn ja ilon
siveltimet värikipot seinien kuvat
-purkat pois -pipot päästä -joo joo.
Rahisten pyörii vinyyli
sävelet muuttuvat väreiksi ja viivoiksi.
Silloin näen teinitytön pyöreät kasvot
ja silmät!Purkka unohtuu poskeen
huulet jäävät raolleen
silmät kuulevat
korvat kuulevat
ensimmäisen kerran elämässä
Edvard Griegin
"Vuorenpeikkojen luolassa".
Runotorstain 146. haaste
Nuottikuva: Wikimedia Commons
"Vuorenkuninkaan sali" MH 2007
Gibraltarin maanalaisissa saleissa voisin uskoa Peer Gyntin tavanneen Vuorenkuninkaan peikkoineen. Kännykkäkameralla oli haasteellista vangita tunnelma noissa mystisissä , valtavissa tiloissa. Kuva tukee muistikuvia kuten matkakuvat aina. Ehkä hiukan satua sain tähän mukaan.
Valokuvatorstain 146. haaste
Se musiikki vie kyllä mukanaan, olen tanssinut sen tahtiin monta, monta kertaa.
VastaaPoistaHienon näkönen on luola!
VastaaPoistaMukava tunnelma runossa ja hieno kuva!
VastaaPoistaRunon alussa ja keskivaiheilla on vaikea uskoa, että tämä vie vuorenpeikkojen mutta vie se! Oivaltava näkökulma. Ja jylhä kuva.
VastaaPoistaUpea paikka! Kelpaa tuolla vuorenkuninkaan hovia pitää.
VastaaPoistaSusu, kaikkea osaatkin :)
VastaaPoistaHarakka,luonnon ihmeet jaksaa ihmetyttää.
Ari, muistot on mukava kääntää runoiksi :)
Pisara, minusta peruskoululaiset alkaa yhä enemmän näyttää vuorenpeikoilta vihreine hiuksineen ja lävistyksineen ;-)
Ansku, varmaan on joskus pitänytkin...
Komea kuva. Muistan aina ekan koululaulukirjan jossa oli nuottien päällä peikkojen kuvia ja mystinen teksti
VastaaPoistaVuorenkuninkaan luolassa näyt. Peer Gynt.
Luin sen vielä kahtena lauseena ja mietin millaisia näkyjä siellä luolassa on ja mitä kummaa se Peer Gynt tarkoittaa.
Yllättävä runo, hieno kuva :)
VastaaPoistaDemetrius, mukava muisto, arvoitus selvisi varmaan aikanaan.
VastaaPoista-Tuhannesti kuultu, puhkikaluttu, loppuunkulunut, näin 'musiikinkuluttaja' usein snobbailee. Silloin kannattaa etsiä mielestä 'eka kerta', ja putsata homeet korvistaan:)
Kahil, itsekin yllätyin muistikuvasta, joka aiheesta heti nousi esiin :)
Sinä olitkin ensimmäinen joka viittasi runossaan suoraan Edward Griegiin.
VastaaPoistaJa hyvässä runossa! Pidin siitä ja tulen lukemaan sen toistekin.
Todella hieno muistelu sulla. Sanoin sekä kuvin. Tuo Grieg kävi heti mullakin mielessä.
VastaaPoistaKaivelin jopa Trodheimista muinoin ostamaani peikkoa esille, mutta jäi tähän hätään löytämättä.
Erikeeper, kaikilla varmaan kävi mielessä... Kieltämättä olen mielissäni, että sinä pidät runostani :)
VastaaPoistaOh- kiitos Harmaasusi! Peikot on hyviä piileksimään.
VastaaPoistaPeikkomusiikkia... (ei peikkoja voi ostaa, eikä susia, vai mitä hukka?)
VastaaPoistaMusiikki otti ja vei - ehkäpä juuri tunne Vuorenkuningaan saliin.
VastaaPoistaYhteisvaikutus on huikea, käy juuri niin, kuten runossasi mukavasti kuvaat.
Kiva että Isopeikko tunnistaa :)
VastaaPoistaAimarii, joskus musiikki ottaa ja vie.
Todella taianomaisen kuvan olet saanut napattua, tuolla niitä vuorenpeikkoja varmasti vilisee.
VastaaPoistaMinäkin olen käynyt Gibraltarin luolassa, mutta en nyt yhtään muistanut. Hieno kuva sinulla ja etenkin runosta tykkään. Olet taitavsti kuvannut taiteen, musiikin, vaikutuksen ihmiseen, hienoa!
VastaaPoistaHemmetti (kodikas nimi sinulla...)minusta näyttää, että joku peikko piilee kuvassakin.
VastaaPoistaUnnu,varmaan löydät kuvakokoelmastasi vaikka parempiakin!
Noita 'valaistumisen' hetkiä muistaa ehkä itsekukin kohdallaan.
Kaunis luola peikoilla!
VastaaPoistaMusiikkia, kuvaa ja runoa, voiko sitä enempää toivoa :)
VastaaPoistaSyntyä peikoksi?
Marjukka, kelpaa peikon juhlia. John, siinähän ne tärkeimmät. Viimeisestä en ole varma...
VastaaPoista