torstai 16. joulukuuta 2010

Mielenrauha


Keraaminen joulukuusi on korvannut meillä oikean jo vuosia. Adventin alkaessa etsin sille aina sopivan paikan. Tämänvuotinen asetelma kertoo yksinkertaisuudessaankin  paljon, kuten esineillä on tapana.      
   Viime vuonna vietimme joulun Thaimaassa omaisten seurassa. Norsu tervehtii olkipukkia, joka muistuttaa menneistä perhejouluista. (Pukki ei ole omasta pajasta.) Jouluomenat maalasi taiteilija Matti Warén 1920-luvulla. Taulu on lapsuudenkodistani. Sähkökynttilät takasivat mielenrauhan niinä aikoina, jolloin kissat hyppelivät jouluasetelmien lomassa.
   Kuvasin ryhmän tänä aamuna  Valokuvatorstain aiheen 189. innoittamana. Tunnustan manipuloinnin: Oikeasti asetelman takana on isokokoinen maalaus iso-isoäidistä, myös saman setäni maalaama. Siitä mahtui asetelman taustalle vain puolet tältä etäisyydeltä, mikä ei näyttänyt ollenkaan mukavalta. Niinpä siirsin toiselta seinältä sen tilalle omenataulun Photoshopissa. Asetelmahan on järjestettyä todellisuutta, eikö vain?

Kuusen latvassa  kuuluu olla tähti. Kirjoittelin tämän vuoden joukukortteihin haikuja tähdestä. Haikujen sommittelu on hyvää terapiaa, milloin mieli on järkkynyt. Syvän surun tai pakahduttavan ilon kohdatessa haikun askeettisella muodolla on tyynnyttävä vaikutus. Ainakin sen kirjoittajalle.
   Oli jotenkin persoonatonta kirjoittaa sama runo kaikille. Niinpä jokainen sai oman versionsa  samasta aiheesta. Aika monta kolmirivivaihtoehtoa ( 5+7+5 tavua) löytyykin allaolevasta, joka on myös vastaukseni Runotorstain 189. haasteeseen. Tee -se-itse-runo:


pimeydessä/ kun on pimeää/ kun yö on  mustin

tähti loistaa kirkkaimmin/ joulutähti verraton/ joulutähti kimmeltää/ joulun tähti ehdoton

tiemme valaisee/ polun valaisee/ rauhaa toivottaa/ ilon sytyttää/ virittää ilon/ herättää toivon


Kerkisin jo hiukan  aikaisemmin julkaista 'virallisen version' joulurunostani sivulla, jolla ehkä kukaan ei vielä ole pistäytynyt.  (Ilman kevytmielisiä loppusointuja. ;)
Tässä olkoon siis lopullinen vastaukseni haasteeseen :
Joulua kohti

18 kommenttia:

  1. Mukava haikukertomus ja haiut! Riemullista Vapahtajamme syntymäjuhlaa toivottaen

    VastaaPoista
  2. Mielenrauha syntyy meille läheisistä asioista, jotka sitovat meidät aikaan ja paikkaan, ankkuroivat meidät omiin muistoihimme.

    VastaaPoista
  3. Kyllä suomma tunnustuksen takia mielenrauhan.
    Hyvää joulua.

    VastaaPoista
  4. Kaunis tuo kuusi. Ja asetelma, rauhallinen. Kuvassasi myös maailmanrauhaa....

    VastaaPoista
  5. Kkauniit sanat tuovat tyynen tunteen, se on mielenrauhaa

    VastaaPoista
  6. Pappilan Mummo, kiitos. Syntymäpäiväsankari on toki muistettava :)
    Tiina, hyvin sanot. Ilman ankkuria ajelehdimme oudoilla vesillä.
    Harmaasusi, kauniisti ajateltu. Kuin myös!
    Kiirepakolainen, näkevät silmät sinulla :)
    Arleena, tähtiä katsellessa omat touhut kutistuvat, ja mieli rauhottuu.

    VastaaPoista
  7. Mielenrauhaa saa joulun perinteistä, uusista ja vanhoista. Hienoja joulurunoja.

    VastaaPoista
  8. Loit rauhaisan asetelman ja sait mielenrauhan, tuskinpa isoisoäitisikään paikanvaihdosta pahastuu...

    VastaaPoista
  9. Sanoman ytimessä!

    Hyvää joulua!

    VastaaPoista
  10. Pidin kuvasta, ja runosta, ja niistä juicemaisistakin (ehdoton jouluntähti) runomukaelmista joita vaihtoehdoista syntyi.

    Hyvää joulua.

    VastaaPoista
  11. Inkivääri, kaikesta ei tahdo luopua, vaikka puitteet muuttuvat ajan kuluessa.
    Kissapelakuu, totta, ja eihän se isoisoäiti tahdo päättömänä esiintyä ;)
    Diina,kiitos!
    Demetrius, hauskaa että tunnistit Juicen ;)

    Kiitos kaikille vierailusta ja hyvää joulua!

    VastaaPoista
  12. Moikka vaan..mukavaa kun löysit minun blogiin ja minä sen kautta sinun blogeihin...laitan suosikkeihin..
    Mukavaa viikonloppua...

    VastaaPoista
  13. Haikuisaa joulun
    odotusta toivotan
    Marjattahoolle.

    VastaaPoista
  14. On hyvä, että puut saavat kasvaa metsässä :) Peikosta ainaskin.

    VastaaPoista
  15. Kaunis on kuusesi.
    Minulle runosi kaavalla: viimeinen-ensimmäinen-viimeinen...
    Tähän sopii oma mietteeni: Elämä on monivalintatehtävä.

    VastaaPoista
  16. Krisse, löysin jo lisääkin blogejasi :) Poltellaan tänään kynttilöitä, ja tunnelmoidaan. Meilläkin on uusi ajanlasku, jo toinen joulu ilman Äiti-Mummia.

    Kiitos Helanes, sinullekin rauhaisan haikuisaa aikaa.

    Peikko, arvaan että peikot tykkää. Piilopaikkojakin enemmän :)

    Mm, hyvin valitsit. Hyvin määrittelet.

    VastaaPoista
  17. Kirjoittamassasi muodossa haiku puhuttelee Minua eniten, ei tarvetta muutella.

    Esineillä on symboliikkaa.

    Levollista Joulumieltä Sinulle!

    VastaaPoista

Mitä tuumaat tästä?