maanantai 4. huhtikuuta 2011

Miten minusta tuli...

Mieleen jäi pyörimään Lastun kommentista äskettäin:
"... Millainen kirja syntyitsi teoksesta Miten minusta tuli kuvaamataidon opettaja / taiteilija? Mitä siihen kirjoittaisit?"

Mainio aihe vaikkapa blogihaasteeksi!
Sattumalta viime viikolla sain nuoruudenystävältäni vanhan piirustuksen. Olen sen riipustanut kirjeen mariginaaliin, innostuneena taideopiskelijana. Olinhan päässyt Ateneumiin! Opettajaksi oli vielä pitkä matka, tuskin edes ajattelin sitä. Nyt sain joka päivä kiivetä ylvään Ateneumin portaat, -vasemmasta sivuovesta,- ja olen ilmiselvästi ylpeä uudesta statuksestani. (Piippua en sentään ryhtynyt polttamaan.) En lainkaan muista tuota piirustusta, ja katson sitä uteliaana. Tietenkin muistoja tulvahtaa mieleen noista ajoista, jos vain raotan aarrerasian kantta.

Jääköön silti tähän toistaiseksi. Juuri nyt olen hiukan pitemmän aikamatkailun lumoissa. Kuva vaan osui niin mainiosti Lastun kommenttiin.

3 kommenttia:

  1. Ihastuttava on kuvauksesi ja kuvasi nuoresta taideopiskelijasta.

    Ateneumiin on ollut aina vaikea päästä joten onnea näin jälkikäteen! Ja miten hauska, että on olemassa netti ja blogit, mitä kautta pääsemme näkemään taidettasi ja lukemaan tarinoitasi. Ehkä taulujasi on nähtävänä erilaisissa paikoissa?

    VastaaPoista
  2. Ihan selvä taiteilijanalku jo ihan pukeutumistyylin mukaan :)

    VastaaPoista
  3. Lastu, kiitos onnittelusta :) Se olikin huikea onnenpotku minulle silloin. -Taulujani ja veistoksia olen esitellyt näyttelyissä vuosien varrella. Onhan niitä jäänytkin monelle paikkakunnalle, enimmäkseen yksityisille. Pari kissaa kurkkii täkäläisen gallerian ikkunasta vielä nyt, elleivät jo ole karanneet :)

    Isopeikko, sitä yritti olla niin boheemia ;)

    VastaaPoista

Mitä tuumaat tästä?