sunnuntai 28. elokuuta 2011

Viikonloppu Vanhalla Huvilalla

Hetki ennen auringonlaskua

Sellaista tapahtuu. Vain uutisissa, ei toki meille... Eilen saimme hiukan ajateltavaa:

JOS olisimme jättäneet jääkaapin sammuttamatta, kun palasimme kaupunkiin? Muutaman kerran tuli niin tehtyä reissatessa edestakaisin. JOS tämä olisi tapahtunut yöllä, kun nukuimme sikeästi yläkerrassa? JOS…
    
Eilen laitoimme Vanhan Huvilan vanhan jääkaapin käyntiin ensi töiksemme. Se hyrähti tuttuun tapaan, ja Mies ryhtyi siirtämään tuomisia hyllyille. Kesken kaiken kaapin ääni muuttui oudon rätiseväksi, ja samalla alkoi huoneeseen levitä kitkerää savua. Miehen nopea toiminta esti tuhoisat tapahtumat. Olimme paikalla, olimme vieressä. Mutta JOS…

***

Aamulla heräsimme joutsenten mellastukseen järvellä. Ne suunnittelivat muuttomatkan aloittamista, eivätkä päässeet ilmeisesti yksimielisyyteen. Huutoa ja pulikoimista , valkoisen välkettä aamuauringossa. Viimein ne lehahtivat lentoon, mutta yksi jäi vielä pitkäksi aikaa järven selälle mietiskelemään. Lopulta sekin nousi siivilleen, ja kaarsi kohti etelää.

Kahvin tuoksun jo leijuessa keittiössä laskeuduin  Vanhan Huvilan syvään viileään kellariin, mistä aamiaistarvikkeet löytyivät. Ajattelin anoppiani, taitavaa emäntää, joka kulki näitä jyrkkiä kiviportaita aikoinaan monta kertaa päivässä. Mies muistaa, että metsän reunassa oli myös sahajauhojen uumenissa maakellari, johon Isontalon vanhaisäntä oli toimittanut talvella järven jäästä sahatut jääkuutiot.  Täällä perhe vietti  koko pitkän kesän ja odotti isää lauantai-iltaisin käymään. Reppu selässään hän saapuikin kävellen kahdeksan kilometriä rautatieasemalta.  'Viikonloppua' ei ollut vielä keksittykään. 

Ihan turha kapine tuo jääkaappi...?






11 kommenttia:

  1. Juu, kyllä noitten koneitten kanssa on syytä olla varovainen. Olen aikoinaan ihmetellyt, että miten pesukonekin voi sytyttää tulipalon, mutta sehän lähtee juuri tuollaisesta kipinöinnistä ja koneissa on paljon muovia, joka sitten lähtee palamaan.

    Ja ainakin palovaroittimia on syytä olla riittävästi ja niiden toimivuuskin pitää muistaa tarkistaa ajoittain.

    Minäkin ostin hiljakkoin lisää varoittimia, että niitä on nyt kaikissa huoneissa. Kuulin samassa yhteydessä, että ne pitäisi oikeastaan uusia kokonaan kymmenen vuoden jälkeen, koska niiden toiminta saattaa heikentyä iän mukana.

    VastaaPoista
  2. HUHU huh....onni onnettomuudessa. Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
  3. Raakki, sitä oppii... Varottimia on syytä arvostaa ja huoltaa.

    Krisse, pieni tapahtuma mutta isot mietteet.... Ja kiitos, sunnuntai olikin oikein mukava, toivottavasti myös siellä :)

    VastaaPoista
  4. Onneksi ei tapahtunut mitään tuon dramaattisempaa, mutta se ajatus...

    Joutsenet siis ovat lähdössä, alankin katsella taivaalle, sillä pian ne ovat täällä!

    VastaaPoista
  5. Uhhuh! Ja meillä kun mökin jääkaappi on päällä aina myös silloin kun ollaan kaupungissa! Eipä ole tullut tuota vaaraa edes ajatelleeksi.

    Pirkko J./FB

    VastaaPoista
  6. Sallimus on ollut kanssanne.
    Kyllähän tällainen kärähdys säikäyttää.


    Niin ne ajat muuttuu...

    Kaihoisaa on muistella mennyttä, muistella elämäntapoja....selvitymis keinoja.

    Muistan myös jäälohkot sahanpuruissa. Umpisuolaan upottaminen oli Meillä yleisin säilöntä keino lihalle ja kalalle tuolloin 60-luvulla.
    Maakellari ja lattian alla oli myös kellari, siellä säilyi juurekset, sekä itse tehdyt mehut ja hillot.

    VastaaPoista
  7. Tiina, täsmälleen. Tapaus sinänsä tuskin ansaitsisi huomiota. Jokainen on kokenut sähkölaitteiden vanhuudenvaivat ja kuolemat. Mutta JOS...

    Pirkko, vaara ehkä häämöttää vasta sitten, kun jääkaapilla alkaa olla liiaksi ikää. Sama koskee mm putkitelkkareita. Nekin on tapana unohtaa päälle.

    Liplatus, eipä moni enää pärjäisi entisillä konsteilla. Tai jaksaisi yrittää.

    VastaaPoista
  8. Tiinalle vielä terveisiä joutsenten mukana! ja hanhien, nekin kokoontuvat :)

    VastaaPoista
  9. No voihan hirvitys! Ja onni onnettomuudessa.
    Muistan minäkin maakellarin, joka oli ainakin pikkuruisen jääkaapin apuna, ja sitten semmoisen venttiilikomeron jossa säilyi hyvin hillot sun muut kun siellä oli kunnolla kylmää. Ja sitten oli vielä kellari talon alla. Että vanhat konstit oli meilläkin kunniassa vielä lapsena olelssani.

    Ja joutsenia ja hanhia tulee jo pitknä kolonneina tänne ja röntöstelevät sitten aikansa tuossa rantaniityllä.

    VastaaPoista
  10. Susu, niinpä.
    EHKÄ yön tunteina palovaroitin olisi herättänyt. Ehkä olisimme osanneet ryömiä ulos ullakkoikkunoista. Ehkä ... -Sellaista tapahtuu.

    Sylvia, me sentään muistetaan miten ennen pärjättiin :)
    -Ja kurjetkin, pitkäkinttuiset, pitkäkaulaiset, ylittävät melullaan joutsenet ja hanhet :)

    VastaaPoista

Mitä tuumaat tästä?