Valokuvatorstain 239. haaste on kafkamainen:
"Hajamielistä ulos silmäilyä
Mitä me teemme näin kevätpäivinä, jotka nyt tulevat nopeasti? Tänään aamulla taivas oli harmaa, mutta jos nyt menee ikkunan ääreen, yllättyy ja nojaa poskeaan ikkunan hakaa vasten.
Alhaalla näkee tosin jo laskevan auringon valon lapsenomaisen tytön kasvoilla, kun tämä kävelee siinä ja katsoo taakseen, ja samanaikaisesti näkee niiden päällä hänen takanaan nopeammin tulevan miehen varjon.
Sitten on mies jo kulkenut ohi ja lapsen kasvot ovat aivan valoisat."
---Franz Kafka: Novelleja, Otava-Delfiinkikirjat, 1972
Hui! Kättänsä heristää ja nyrkkiä pui. Ui ui. (Tuli sitten runokin tähän kommenttiin!) :)
VastaaPoistaOi kiitos kafkamaisesta runosta! Nythän tämä passaisi myös Runotorstain haasteeseen :)
PoistaVarjot kertovat, että kevätaurinko paistaa jo.
VastaaPoistaTotta niin. Kaamoksessa ei ole varjoja.
PoistaValo leikki hangella - eikä kuvaajakaan taida ihan vakava olla =)
VastaaPoistaEipäs Demeä helposti säikytellä :)
PoistaVarjo on siinä, mutta missä tyttö ;-)
VastaaPoistaTaitaa olla varjon sisällä, eihän se meistä koskaan katoa.
Kuinkas Eeva Joenpelto runoilikaan: ..."tanssi aina auringossa, ettei varjos haalistu..."
PoistaVarjokuvia! Tervemenoa talvi, tervetuloa kevät ja aurinko! Kiva vastaus!
VastaaPoistaKiitos :) Tervemenoa vaan lumet!
Poista