Täällä varaventtiilissä olen välttänyt vaikeita asioita. Suruni on luonnollinen, elämään kuuluva. Siitä voi puhua sille, joka haluaa kuulla. Sen voi myös kätkeä sydämeensä. Jos semmoiset mietteet sinulle ovat ajankohtaiset, täällä on kirjoitukseni: Tämä kesä
syreenin kukat
näkevät yli muurin
hautausmaalla
***
Otan osaa Marjatta - ihana kuva äidistäsi puutarhasta nauttimassa. Luulen kyllä, että hän on siellä vielä...
VastaaPoistaKiitos Inkivääri, sanot kauniisti. Noin on hyvä ajatella.
VastaaPoista