Asagao ni
tsurube torarete
moraimizu
Näin kuvaili Chiyo-ni (k. 1775), naisrunoilija Edo-kaudella kokemustaan vedenhakumatkalla. Tuo haiku on tunnettu ja rakastettu, ja itse olen sen juuri löytänyt. Miten kauniisti se sointuukaan japanin kielellä! Puhumattakaan alkuperäisestä kirjoitusasusta.
Suomenkielinen käännös löytyy G.J. Ramstedtin (k.1950) kokoelmasta 'Japanilaisia runoja':
Aamunkukka on
kaivonsankoon tarttunut,
vettä lainatkaa!
Puutarhaharrastajana haluan hiukan korjata, 'aamunkukkaa' ei löydy kasvinimistöistä... Tekee mieleni myös kokeilla ilman välimerkkejä, koska japanilaisessa kirjoituksessa ei niitä näy. Näin kirjoittaisin, kaikella kunnioituksella:
päivänsini on
kaivonsankoon tarttunut
vettä lainatkaa
Kenties japanilaiseen haikuun pääsee parhaiten sisälle vain kieltä taitava, kuten Ramstedt oli. Suomen kielen rakenne antaa kiehtovan mahdollisuuden noudattaa alkuperäistä tavujakoa (5-7-5).
R.H. Blyth loi englanninkielisen 'kolmirivin', jolla voi tavoittaa haikun hengen ilman mahdotonta tavukaavaa. Yksi hänen opetuslapsistaan on Kerouac, jonka 'Haikujen kirja' on julkaistu myös suomeksi.
Blyth on merkittävä oppi-isä länsimaisille haikurunoilijoille, perusteos on neliosainen Haiku-sarja (1949-52), kokoelma käännöksiä tulkintoineen alkuteksteistä. Yksi kirjoista odottaa yöpöydälläni. Sarja löytyi kirjaston varastosta (sic!) Arvatenkin Blythin teoksista löytyy käännös Päivänsini-runolle. Sitä etsiessäni törmäsin käännökseen, josta vastaavat Donegan ja Ishibashi ( kirjassa Chiyo-ni:' Woman Haiku Master' ):
Morning glory!
the well bucket-entangled,
I ask for water.
Päivänsini!/ sotkeutunut kaivonsankoon,/ pyydän vettä. (Oma suomennos).
Ennen Blythia haiku herätti toki kiinostusta alan piireissä, mutta käännökset olivat toisenlaisia, selittäviä. Ramstedt kirjoituksessaan 'Runouden valta Japanissa' (1931) julkaisee Matthew Arnoldin (k 1888) käännöksen samasta runosta:
'The morning glory
her leaves and bells has bound
my bucket handle round.
I could not break the bands
of those soft hands.
The bucket and the well be left!
Let me some water, for I come bereft'
Amatöörin rohkeudella tarjoan oman suomennokseni:
Päivänsinen näen
lehtineen ja kelloineen
sangonkahvan kietoneen.
En voi millään rikkoa
pehmoisia sormia.
Jätän kaivon, ämpärinkin.
Vettä lainaa! Ryöstettihin...
Päivänsini-haikua tutkiessani löysin linkin tunnetun haikuilijan Helanesin sivulle. Hän on jo 2006 blogannut Kauppalehdessä samasta aiheesta!
Chiyo-ni viehätti myös kuvataiteilijaa. Oheinen puupiirros on Utagawa Kuniyoshin tuotantoa, ja liitän sen mukaan Wikimedia Commonsin luvalla
Oletko tutustunut Juhani Tikkasen blogiin, suosittelen, löydät sieltä varmaan paljon sinua kiinnostavaa.
VastaaPoistahttp://juhatik.blogspot.com/
Olitpas sukkela Susu! Tässä vielä muokkailen. Juuri aamutuimaan löysin tuo runoilijan, ja lisäsin kirjanmerkin :-) tarkempi tutustuminen vielä edessä.
VastaaPoistaIhana haikututkielma! Pidin sinun Chiyo-ni käännöksestäsi kovasti. Ehkä silloin 50-luvulla oltiin niin jumiutuneita kielioppisääntöihin ja välimerkkeihin, nykyään osaamme jo joustaa.
VastaaPoistaMinun on pitänyt kirjoittaa lisää haikuista mutten ole vielä saanut aikaiseksi... jospa tästä innostuisin. :)
Susulle myös kiitos linkistä!
Mielenkiintoinen tutkielma ja selvitys haikuista länsimaissa. Kyllä sinä Marjatta olet ihana, kun heittäydyt jokaiseen ryhtymääsi täysin sydämin.
VastaaPoistaEpäilen että entisessä elämässäsi olet ollut japanilainen esteetikko.
Mutta saanko yhden asian upeaan käännökseen todeta? Aamunkukka on tosiaan mahdollista vaihtaa todelliseen kukkaan, mutta onko päivänsini paras mahdollinen kasvi - tai ehkä otit tämän huomioon: päivänsini voi olla myös vaikka taivaan väri. Lukijalle ei välttämättä ole heti selvä, että kyse on kiertävästä kasvista, joka on hellillä sormillaan sankoon tai ehkä sen kahvaan tarttunut?
Toinen tulkinta voisi olla taivaansinestä, taivaankannesta eli sinitaivaasta, joka heijastelee itseään sinnikkäästi vesisangon veden pinnalta?
Jos tarkoituksesi oli olla monimielinen - silloin päivänsini on loistava valinta - jos haluat kertoa kasvista, löytyisikö toista kiertävää kasvia oikeilla tavuilla, josta syntyy sama herkkä mielikuva?
Suomennoksesi hengittää. Huomaan kuinka hyvä minun on. Luettuani suljen silmäni: näen päivänsinen ämpärin ympärille kietoutuneena, kaivon – ja luonnonrakastajan poistuvan käynnin. Luonnonrauha on rikkumaton.
VastaaPoista-Jl, kiitän! Ajatteles, Ramstedt antoi myös jokaiselle haikulleen otsikon, mitä alkuteksteissä ei ollut. Hän oli uranuurtaja, ja halusi varmistaa, että lukija ymmärtää :-)
VastaaPoista-Tiina,kiitos, ja kylläpä teitkin hyvän kysymyksen :-) Annat minulle tilaisuuden kertoa, kuinka tulin tuohon tulokseen:
Asagao on tai on ollut suomeksi convolvulus, kuten Ramstedt kertoo. Hän ei ehkä ollut perillä siitä, että tuon kasvin tieteellinen nimi muutettiin Ipomoeaksi 1797. Englannin kielessä Ipomoea (monia lajikkeita ja värejä) on 'Morning Glory', ja se on suomeksi virallisesti 'päivänsini'. Tuo kasvi on tunnistettu jo 1600-luvun japanilaisista piirroksista.
Arvatenkaan kaikki lukijat eivät tunne noita kasvien nimiä, jotka puutarhaharrastajille ovat tuttuja. Niinpä heille jää hoksaamisen ilo, joka kuuluu haikun luonteeseen. Ei se saa olla liian helppo...
-Lastu, kylläpä muotoilet nätisti. Etten sentään pilannut haikua... Ja kerrot myös, miten haiku on kirjoittajan ja lukijan yhteistyö.Haikuilija piirtää kuvan sanoilla, ja lukija voi kävellä sisään jos osaa.
Kyllä päivänsini mielestäni on loistava tulkinta! Antaa ajatella ensin josko tarkoitat kasvia vaiko jotain muuta. Kuten jo toteat, kasvinharrastajille se on päivänselvää (!) mutta muille ehkä alkuun arvoitus.
VastaaPoistaOm mani padme hum
Ihastuttava kokonaisuus. On kuin kuorisi eri kerroksia salaisuuden ympäriltä pois.
VastaaPoistaJapanilaisuudessa on jotain sitä samaa monikerroksellisuutta, joka avautuu vasta vähän kerrassaan.
Mm, kuinka löysitkin sanat kuvaamaan, miltä myös minusta tuntuu tätä aihetta tutkiessa :-)
VastaaPoistaMielestäni onnistunut käännös!
VastaaPoistaKiitos Marjaisa, tosin aika vähäinen on minun osuuteni tässä käännöksessä :-)
VastaaPoistaOlen aivan mykistynyt käännöksestäsi. Ihana ja todella mielenkiintoinen keskustelu on tästä kehkeytynyt. Salaisuuksien kuorintaa!
VastaaPoistaoi aamunkukka
VastaaPoistaheräsitkö sinäkin
pää pörhöisenä
(tähän sitten pitäisi liittää kuva Päivänsinestä kun hän on vähän ohi, pörröisenä, elämää nähneenä, mutta silti vielä iloisena!)
Hauska ja innostava keskustelu. Olin jo luullut että haikuista ei kukaan Suomessa oikeastaan välitä, tai niitä edes kirjoita.
Suomennoksista:
Ramstedt = aamunkukka on jännä, eikös se ole muilla kielillä juuri niin, aamun ilo! (Muuta osaa olisit mielellään saanut ihan rohkeastikin raaputella, kuten varovasti sitten teitkin.:- )
Haikuja voi kääntää monella eri tapaa. Hyvä haiku siitä vain paranee. Bashoon
vanha sammakko
loikkimassa lammessa --
häirikköääni!
haikusta on yli 100 julkistettua käännöstä englanniksi. Kaikissa jotain jollei suurta niin uutta ainakin.
Silleen haiku elää, hengittää, kasvaa karkuun lukijastaan.
Juuri kun olin
saamassa sanajalan
kiinni se meni
tuo olisi parempi yhdellä rivillä; siitähän on myös oma kannoistaan perikseantamaton koulukuntansa!
Hyvää syksyä; meillä Turussa hekottelee kirkas aurinko, ei tiedä että talvi tulee, talvi tulee, tulee talvi.
Tuleeko?
terveisin
tikkis
Ilahtunut kiitos vierailusta Tikkis, tämäpä kannustaa amatööria! Kuten keskustelusta huomaat, käyn salaa blogissasi :)
VastaaPoistaEttäkö sata käännöstä Bashoon sammakkohaikusta! - -Kielet ovat niin erilaisia rakenteeltaan ja luonteeltaan.
Blythin haikukirjoja selatessani sain sen vaikutelman, että japanilainen ei juuri taivuttele sanoja, haikut ovat ikäänkuin luetteloita havainnoista. Tuo ilme säilyy mielestäni Blythin 'kolmirivi'-käännöksissä. Mitä sanoo tähän ammattilainen?
Kesällä huomaan kirjoitelleeni lehtiön täyteen suomennosharjoitelmia noista haikuista. Mielestäni 'sanaluettelo' ei ole suomen kieltä, siksi yritin rakentaa lauseita ja noudattaa tavujakoa.
Haikuharrastus näyttää olevan piilossa. Kirjastonhoitaja kohotteli kulmiaan , kun pyysin kaivamaan varastosta Blythin kirjoja :-)
Täälläkin jatkuu kesä lämpimänä