Järjestellessäni runojani uuteen blogiini, löysin postauksen 19.3.09 myös Runotorstain haasteeseen. Taisi olla toinen osallistumiseni. Aiheena oli tuolloin "Murphyn laki".
Pidän ideastani edelleen, mutta muotoilin nyt riimit uudelleen harkitumpaan muotoon. Runo on siis ikäänkuin uudelleensyntynyt. Se löytyy myös Runokkaasta omassa osastossaan.
Niinpä postaan haastevastauksena tämän varoittavan kertomuksen ahneudesta kahviin.
____________________________
Seitsemän aamua eli Seitsemän askelta unholaan
Osat: allegro, rondo ja finaali
Allegro
Venytellen viivytellen
herään milloin haluan.
Kahvi alkaa houkuttaa.
Sipsuttelen keittiöön
laitteen lataamaan.
Rondo
Lehden noudan, postit avaan,
mieli valmis nautintoon.
Kuumaa vettä luovuttaa
kurja keitin tosiaan.
Kahvinporot paikoillaan,
kaapissa on pussissaan.
Siis uudestaan.
Lehden noudan, postit avaan,
suu on valmis nautintoon.
Kissan tavoin sihisee
porot silmiin sylkäisee.
Hankala tuo laite on,
ilman vettä kelvoton.
Siis uudestaan.
Lehden noudan, postit avaan,
henki valmis nautintoon.
Mikä siivo posketon!
Löydän ison lammikon.
Riepu käteen onneton.
Kahvipannu poissa on.
Siis uudestaan.
Lehden noudan, postit avaan,
nielu valmis nautintoon.
Taas on sotku siivoton!
Paperinen suodatin,
puuttumaan jäi, unohdin.
Taas uudestaan, uudestaan,
ja ensin siivotaan.
Lehden noudan, postit avaan,
sielu valmis nautintoon.
Mi ikävyys, mi hämäryys sieluni ympär
kuin aamu tuoksuton autiomaal?
Sähköjohto irrallaan
roikkuu pitkin pituuttaan.
Siis uudestaan.
Lehden noudan, postit avaan,
kieli valmis nautintoon.
Se sallitaan, ah sallitaan.
On tuoksu suloinen.
Kielen poltan, ah ah ah
En jää suremaan.
Finaali
Lehden noudan, postit avaan,
Ehkä hiukan nukahdan.
Kahvin unohdan, kas
huonekasvit janoissaan,
ruukuissansa nuupahtaa.
Ne juoda saa, oi juoda saa
kahvia haaleaa.
****
Kierrätys onkin muotia. Ei hassumpaa :)
VastaaPoistaPeikko, olen silti epävarma, paransiko tuunaus runoa, vai oliko se vapaapulsatiivinen parempi?
VastaaPoistaLisään vielä: tämähän ei tietenkään ole varoittava esimerkki kahvinhimon seurauksista. Sen paheen suon mielelläni vanhallekin. Mutta höperyyden kehittymistä kannattaa tarkkailla. Unohtaminen ei välttämättä ole kovin hälytttävää. Mutta sitten kun ei enää tiedä, mitä eroa on kastelukannulla ja kahvipannulla, sitten kannattaisi hakeutua hoitoon ;)
Olihan ihana runo!!!
PoistaEttä sinulla runosuonikin sykkii!!!
Kummasti rupes ihan kahvihammasta pakottamaan!!!
Marjatta monitaituri!!!
Kiitos kiitos. Vielä kun oppis kahviakin keittämään...;)
PoistaVanheneminen ei oo helppoo. Tuttuja tuntoja eläköityneelle Pantterillekin nämä ja miehelleen. Voi että me naurettiin.
VastaaPoistaPantteri, eihän näille voi muuta kuin nauraa...
VastaaPoistaOlen pähkäillyt, miksi juuri kahvinkeitossa on niin paljon töppäilyn mahdollisuuksia.
Rutiinipuuhat menee täysin automaattiohjauksella. Ajatus voi askarrella ihan toisaalla. Että lisää keskittymisharjoituksia!