perjantai 11. maaliskuuta 2011

Kymmenes kirjoitus

Poimin Mm:lta tämän hauskan meemin:

Millainen oli blogisi kymmenes kirjoitus?
Kopioi se ja/tai kerro siitä. Laita linkki tänne, niin muutkin sen näkevät.

Oli hiukan vaikea määritellä kymmenes kirjoitus, sillä nettikirjoitteluni alkoi jo 1999 kotisivujen muodossa. Jossakin vaiheessa aloin kutsua päivityksiäni blogiksi, ja koodasin tekstit peräjälkeen kuten 'oikeissa' blogeissa olin nähnyt. Vasta 2008 perustin varsinaisen blogin, ja keräsin sinne pesämunaksi vanhempia kirjoituksia. Nyt hain tuosta puutarhablogista kymmenennen kirjoitukseni, vaikka mieluummin olisin poiminut keväisemmän aiheen.
     Lumimyräkkä riehuu ikkunan takana, ja savipajan kasvit odottavat malttamattomasti kevättä kuten kaikkina vuosina.  Onpa tästäkin jo talvia monenmoisia  pyörähtänyt:


KESÄN LOPPU
17.10.2006


Suuri roudauspäivä lähestyy. Viime yö oli harhauttavan lämmin, tasaisesti +10ºC koko pitkän yön. Mutta sääprofeetta Hulkkonen Rilli-kissoineen on ennustanut että pakkaset tulee nyt. Samaan tulokseen on ilmatieteellinenkin pääsemässä. Lämpömittarin seuraaminen on jännittävää, tosin ei niin hiuksia nostattavaa kuin toukokuussa. Terävä piikki alaspäin näkyy lämpökäyrässä usein aamulla klo 7. Vielä ei ole käynyt nollan alapuolella mutta aivan lähellä.

Savipajan ikkunanlauta on jo täyttynyt mutta vielä pitäisi löytyä tilaa viimeisille sinnittelijöille. Köynnösten arabialaiset solmut on selvitelty, juuripaakut ruukutettu, muhkeat vyyhdet täynnä nuppuja ovat valmiita siirrettäväksi sisään kun vaan keksin minne...

Isoin projekti on pasuunakukat. Itseäni viisaammilta sain vinkin että 'brugit' voi pätkiä, riipiä lehdet irti ja juuripaakun voi sahata pienemmäksi. Sitä meinaan kokeilla mutta tänään se melkein ottaa sydämestä, niin ihanina ne vielä hehkuvat rusokirsikan punaisuutta vasten! Jospa vielä odotan. Annan pakkasen puraista ensin. Sitten ne jo suosiolla siirtää pois silmistään.

Runkoruusu on varastoitava ennen maan jäätymistä, sillä aion kokeilla maahan hautaamista. Ennen niin luotettava kesämökin kellari osoittautui surmanloukuksi. Hiiret löysivät kolme ruusupuutani. Kellarista löytyi keväällä kolme valkoista kukkakeppiä.Ei koskaan enää kellariin!

Puutarhassa on ajolähtötilanne. Ennen maan jäätymistä on krassit poistettava, daaliat nostettava. Senjälkeen siirrän jättipoimulehdet krassien paikalle. Daalioiden ja poimulehtien paikoille istutan varastossa odottavat tulppaaninsipulit. Mutta en saa ryhdytyksi ennen kuin krassit ja daaliat on halla nujertanut. Juuri nyt ne ovat kauneimmillaan. Poimin daalioita vaasiin, jokainen päivä voi olla niiden viimeinen.
MHu

4 kommenttia:

  1. Ihanaa, +10 lokakuussa!
    Sellaisen tiedon lämmössä voi hytistä tämän päivän, ulkona on kaamea keli.

    VastaaPoista
  2. Haa siellä ne pasuunakukat ovat. Ei siitä monta päivää ole, kun viimeksi niistä kerroit.

    Yksi huippuelämys - jotenkin tuttu- oli: "valmiita siirrettäväksi sisään kun vaan keksin minne..." Täällä tuo lause ei koske kukkia, mutta näitä muita tavarakasoja...

    VastaaPoista
  3. SusuPetal, pitää vaan uskoa ...
    Mm, kyllä täälläkin on siirreltävää, kasvejakin hankalampia :)

    VastaaPoista
  4. Miten eksoottiselta tuntuukaan lokakuu :). Ikään kuin syksystä / ja syksyyn olisi pitkä aika, katsoopa taaksensa tai tulevaan. Ja silti lokakuu tuntuu niin kotoisalta ja läheiseltä: on osa Suomen neljän vuodenajan rikkautta.

    Daaliat ennen poisnukkumistaan hehkuvat.

    Viehättävästä lokakuun tuokiosta kiitokset!

    VastaaPoista

Mitä tuumaat tästä?