Viime päivinä on päässäni soinut Matti Salmisen komealla äänellä laulama kansanballadi Sallisen oopperasta Punainen viiva. Vestmanviiki tekee kiperiä kysymyksiä nuorukaiselle. Tämä tuumaa: "Olen minä oppinut vastailemaan, viisaan järjen antoi mulle Jumala." Löysin sen ilokseni netistä, ole hyvä: Vestmanviiki
Blogiystäväni ovat muistaneet minuakin 11 kysymyksen meemillä, ja niitä on nyt kertynyt kolme satsia. Hyviä kysymyksiä melkein kaikki, ja tuumasin että nythän minulla on 33 postausaihetta odottamassa. Päätin kumminkin selvitä urakasta lyhyemmän kaavan mukaan , sillä muuten ei tule tänä vuonna valmista.
Ainan ja Hiltan kysymykset kera vastausteni ovat tässä:
1. Rakkain harrastuksesi?
Musiikki
2. Minkä asian tahtoisit toteutuvan vuoden sisällä?
Tahtoisin läheisteni pysyvän terveinä
3. Annatko periksi mielihaluillesi (ruoka, juoma, shoppailu jne..)??
Jos suklaata löytyy kaapista, saatan antaa periksi
4. Minkätyyppisestä iltalukemisesta pidät?
Kaikki lukemiseni löytyvät yöpöydältä vuorollaan: romaaneja, dekkareita, uskontoa
5. Oletko aamu, ilta- vai yöihminen?
Aamulla olen parhaimmillani. Jos en silloin tartu toimeen, menee loppupäivä harakoille.
6. Mitä sinulle tasa-arvo merkitsee?
Erilaisuuden hyväksymistä, tasa-arvoista kohtelua kaikille
7. Oletko pitkävihainen, mököttäjä, vai äkkitulistuja?
En ollenkaan!
8. Mikä olet horoskooppimerkiltäsi, myöskin kiinalaisessa?
Leijona, hevonen
9. Onko ruoanlaitto sinusta taidetta?
Ei, se on ruoanlaittoa. Taide on genre, ei laatusana.
10. Montako “oikeaa” ystävää mielestäsi kerralla mahtuu elämääsi?
Ystävä ei ole kertakäyttöinen. Oikea ystävä pysyy elämän loppuun asti. Sydämellä ei ole rajoja.
11. Pidätkö formuloista?
En.
Ja näin kyselee Miiwi:
1. Kerro jokin koulumuisto.
Lapinlahden kansakoulussa neljännen luokan piirustustunnilla oli opetusharjoittelija tunninpidossa. Muistan selvästi kukka-asetelman, joka oli aiheena. Olin varsin tyytyväinen tulokseeni ja olin juuri keksinyt miten vesivärit eivät sekoitu holtittomasti. Nuori opettaja pysähtyi katsomaan miten huiskin sinistä taustaväriä kukkien ympärille .
— Maalaa huolellisemmin tausta. Ei saa jättää valkoista.
— Minusta näin on paljon taiteellisempaa, vastasin topakasti. Aikuinen kai kutsui tuota nenäkkyydeksi.
— !!! Marjatta, minulle jää nyt sinusta hyvin ikävä muisto.
Näin jäi meille kummallekin muisto kohtaamisesta. Eipä minulle tuosta traumaa jäänyt, uskoin olevani oikeassa ja tietäväni asian paremmin. Uskon että harjoittelija vielä kypsyi pedagogisesti ja myös taiteellisesti, eikä pitkään muistellut minua pahalla.
2. Lempikukkasi?
Äsken se oli kirsikankukka, juuri nyt se on tulppaani, mutta aivan kohta pioni. Magnolia on kaukainen, saavuttamaton rakkaus.
3. Muistosi mammasta tai isovanhemmasta?
Mummiin kerkisin tutustua, olin 11-vuotias hänen kuollessaan. Hän asui kävelymatkan päässä Helsingissä, Topeliuksenkadulla, ja sain jo aika nuorena kävdä hänen luonaan kylpemässä, kun meille ei tullut lämmintä vettä. Taisin soittaa hänelle usein, sillä vieläkin muistan puhelinnumeron: 449305. Näen mummin tyylikkäänä ja suopeana istuvan nojatuolissaan, kun lepäilin vastapestynä kylpylakanaan käärittynä sohvalla. Miellyttäviä, turvallisia tuokioita.
4. Tarviitko silmälaseja - kuinka monia :-D
Aurinkolasien lisäksi on kahdet kakkulat
5. Juotko kahvia aina samasta kupista tai mukista - millaisesta?
Vaihtelu on virkistävämpää
6. Sex??? :-DDD
Kell onni on hän onnen kätkeköön ;)
7. Oletko onnellinen?
Näin voisi sanoa, vaikka vuoristorataa on elomme täällä
8. Mitä kaipaat?
Kaukaisia rakkaitani
9. Mitä teet kun kesä koittaa?
Muutun ulkoilmaihmiseksi, ja useimmiten minut löytää pihalta
10. Joulu vai juhannus?
Juhannus!
11. Oletko hyvä laskemaan, ...edes yhteentoista? ;D
Nytpä osasin jo laskea kahteenkymmeneenkahteen ja lisää on tulossa :)
Haasteen säännöt ovat seuraavat:
Vastaa saamiisi kysymyksiin omassa blogissasi, keksi uudet 11 kysymystä ja haasta 11 blogiystäväää vastaamaan niihin ja keksimään puolestaan uudet 11 kysymystä. Ilmoita minulle kun olet vastannut kysymyksiini.
Minulla on vielä jäljellä 11 jännittävää kysymystä, jotka Liplatus lähetti K50-blogiin. Vastattuani siellä niihin, laadin myös omat kysymykseni.
Kiva kun vastasit haasteeseen. Yksikään vastaajista ei pidä formuloista, miksihän? ;)
VastaaPoistaEipä kestä. —Jopas sattui.Kun ei tiedä siitä muuta kuin kovan metelin...
PoistaLeijona minäkin ja melkein kaikki vastauksesi olisivat voineet olla omiani. Suklaalle minun ei tosin enää tarvitse antaa periksi jostakin syystä.
VastaaPoistaKunpa minullakin olisi ollut mahdollisuus tutustua isovanhempiini. Olisi ollut malli. Suloista suvea!
Sepäs mukava kuulla Liisa, hengenheimolaisia ollaan :) _Enpä ole tainnut mummistani mallia ottaa, mutta mukava hänet on muistaa. Mutta nyt vanhana olen häneen pyrkinyt tutustumaan kirjoitusten ja äitini muisteluiden kautta. Kiitos samoin sinulle!
PoistaKoulumuistosi oli kiva kuulla. Hyvä kun pidit pintasi ja uskoit omaan työhösi ja silmääsi. Valitettavasti opettajat ovat tuhonneet monta taiteilijanalkua, mutta monta on avitettu eteenpäinkin.
VastaaPoistaMinullakin on vielä pari listaa vastaamatta, mutta antaa savun haihtua, kyllä tässä ehtii :-D
Älä muuta virka, opettajien sanoilla voi olla arvaamaton merkitys. Ihmeen tarkoin muistan juuri moitteet ja kannustukset, vaikka paljon muuta on unohtunut.
PoistaMukava tutustua sinun ja toistenkin vastailuihin ajan kanssa.
Hyvä itsetunto voitti opettajan arvostelun, pidin erityusesti näistä Miivin kysymyksistä, ehkä siksi että vastaukset oli niin hyviä, napakoita ja varmoja. Ja kuka nainen nyt formuloista tykkäis?? karmeeta meteliä ja polttoaineen tuhlausta, ilman saastutusta ja hengenvaarassa vielä aina.
VastaaPoistaTuli mieleen että oma tyttäreni haavoittui syvästi kuvataideopintojen opettajalle, joka oli ollut kovasanainen. Hän on herkkä luonne, kyllä hän yhä piirtää ja maalaa, mutta ei julkisuuteen. Olen yrittänyt puhua että unohtaisi ne arvostelut, mutta ei. Hän työskentelee mielummin toimistotöissä. Tällä hetkellä hän taas piirtää, kun on äitiyslomalla ja voi että, hänen poika on lahjakas piirtäjä. Katsoo kerran jotain ja piirtää sen suit sait. ikää tällä jalkapallopelaajalla on nyt 7vuotta.
Onneksi tyttäresi ei sentään lopettanut kuvantekoa! Ja uskon että hän kannustaa lahjakasta poikaansa, kodilla on suuri merkitys itsetunnon vahvistajana.Voi meitä opeja, hyväätarkoittavakin voi pahasti erehtyä puheissaan. Oppilaat ovat niin erilaisia, yksi masentuu katseesta, toinen ei ole moksiskaan moitteista.
PoistaKiitos vastauksistasi. Kysymykset eivät olleet minun, vaan kierrätin Uunan kysymykset, paitsi ne kaksi lisäämääni, jotka yhdestätoista puuttui. (siksi se laskutaitokysymys;))
VastaaPoistaKoulumuistosi on rohkaiseva, piirtämisen ja laulamisen taidot ovar herkkiä arvostelulle. Mummisi muistutti omaani, paitsi mammani puhelinumero oli 3040!
Minä seuraan formuloita! (miesvaltaisessa kodissani se tuskin olisikaan vältettävissä!)
Yksitoistakin kysymystä oli jo urakka, saati 33! Vaan mukavaa näitä on lukea:) Kaunista puutarhakesää sinulle!
Hyvää kannattaa kierrättää :)
PoistaFormuloista: siedätyshoidosta huolimatta en ole lämmennyt. Miesten parissa minäkin olen elänyt poikien siskona ja äitinä. -Kaks telkkua ruokakunnassa takaa sovun ;)
Kiitos sampoin sinulle!
Ennen muinoin taisi olla yleistä, ettei opettajalle rohjennut (saanut) sanoa mielipidettään, se oli niskurointia.
VastaaPoistaMiten lie tänä päivänä, onko enempi vuorovaikutuksellista, että oppilas saa tuoda mielipiteitään julki? Vai onko siihen aikaa, opetus vauhti voi olla nopea?
Mielenkiintoista luettavaa oli nämäkin kysymykset ja vastaukset.
Kylläpä tuostakin tänään olisi syntynyt vallan toisenlainen keskustelu! Varmasti oppilaan kuulemisessa ollaan menty parempaan suuntaan. Rohkea keskustelu- ja kuuntelutaito pitäisi kaikilla oppitunneilla olla tavoitteena.
Poista