Pistekirjoitusta

Torstaina lähdin liikkeelle  mielessäni Valokuvatorstain 220. haaste. Poimin satunnaisia havaintoja. Eihän noin visuaalista runoa voi kuvittaa! Kuvien taakse olisi nähtävä.  Pilviä tähyillessäni  merkillinen olento keinahteli näkökenttään. Monta muuta ehdokasta löysin vanhoista albumeistani, mutta tämä on nyt minun kuvausretkeni tulos.

”Pistekirjoitusta. Vastapäisestä kerrostalosta viisi valoa, puiston katuvalot, kuusi, seitsemän pistettä, silmäpuoli auto, kahdeksan. Rannassa vene väärinpäin, yhdeksän, alla tuikkii silmä, kymmenen, haluani etsien, Kiinaa, kaivoin ja kaivoin, alussa seisoi kiitos, lopussa mykkä manner, yksitoista, istun, syön pannukakkua ja kaipaan punaista robottiautoa, kaksitoista, puhuminen on vaikeaa, kolmetoista, neljätoista, tuuli kopeloi veneen suojamuovia, ystävyydellä ja seurustelulla ei ole eroa, viisitoista, vesi on korvissa, aamu, majakanvartija nukkuu tai on uimassa, kuusitoista, nainen on viisas kuin valas, mies on kalassa, seitsemäntoista, sinä, vuosirenkaat, taivaan kappaleet, pyryttää sanoja, minähän sanoin sinulle että, kahdeksantoista, merivettä, yhdeksäntoista, ovi, tuossa on ovi, perään en huutele, kaksikymmentä, mustaa leipää, pilviä, paljon pilviä.”Risto Oikarinen: Puupuhaltaja, Otava 2005 s. 31

Huomasin löytäneeni Alexander Reichsteinin teoksen "Muodonmuutoksia", joka on osa Kotkan veistospuistoa.