lauantai 29. lokakuuta 2011

Kummitustalo





narahtaa ovi
taskulampun valoa
joku kavahtaa


No pitihän tähänkin leikkiin osallistua. Runotorstain ja Valokuvatorstain 222. haasteena on 'Kummitustalo' näin iltojen pimetessä kohti pyhäinpäivää. Tunnustan, että olen syyllistynyt vuoden vanhan valokuvan manipulointiin: valaistusta muokkasin.

 (Olikin oltava tarkkana, ettei haikuun tulisi loppusointu ;)
Lähettänyt klo
Aiheet: , , , ,

14 kommenttia:

  1. miiwi29. lokakuuta 2011 klo 15.59

    Ei ne pidä kummitukset taskulampun valosta. Vain rohkea uskaltaa mennä kummitustaloosi!

    VastaaPoista
  2. Hilbert29. lokakuuta 2011 klo 21.23

    Ne kavahtavat, joilla on syytä. Niukka kieli miellyttää.

    VastaaPoista
  3. Hihat30. lokakuuta 2011 klo 11.15

    Onpa oivallisesti kirjoitettu oleellinen. Hyvä kuva.

    VastaaPoista
  4. Maisa30. lokakuuta 2011 klo 16.56

    Tämä on hieno. Ahdistava tunnelma syntyy rähjäisestä ikkunasta.

    VastaaPoista
  5. Marjattah30. lokakuuta 2011 klo 19.04

    Miiwi, jäikin kurkkaamatta ...
    Hilbert, sitäpä ei tiedä, onko piilottelija kummitus vai...;)
    Kiitti Hihat, lukija voi täydentää :)

    VastaaPoista
  6. Marjattah30. lokakuuta 2011 klo 19.06

    Maisa, kiitos. Ikkuna kertoo tarinaansa

    VastaaPoista
  7. isopeikko30. lokakuuta 2011 klo 20.02

    Melko pelvoittavaa, peikon miälestä :)

    VastaaPoista
  8. Marjattah31. lokakuuta 2011 klo 8.20

    Olenpas nyt otettu, kun Peikkokin pelkää!

    VastaaPoista
  9. Shakkimestarin tytär31. lokakuuta 2011 klo 8.59

    Minä kyllä pysyn tuolta kaukana! Pelottavan hienoa...

    VastaaPoista
  10. Anonyymi31. lokakuuta 2011 klo 10.09

    Kuudella sanalla kerrot väkevän tarinan. Tästä aukeaa vaikka mitä...
    Hieno!

    VastaaPoista
  11. Tiina Linkama31. lokakuuta 2011 klo 11.43

    Kuva on aavemainen, mutta samalla valtavan kaunis ja harmoninen. Hieno!

    VastaaPoista
  12. Marjattah31. lokakuuta 2011 klo 12.57

    Talo meren rannalla. Ihana nimi sinulla!
    Usva, sinulla taitaa olla näkemisen lahja ;)
    Tiina, kiitos, olen ihan otettu :)

    VastaaPoista
  13. kaari331. lokakuuta 2011 klo 21.02

    Kuvana loistava! Tunnelmaltaan haasteen mukainen. Pidän kuvasta juuri väriskaalaltaan.

    VastaaPoista
  14. Marjattah31. lokakuuta 2011 klo 21.26

    Kiitos Kaari. Aika on muovannut värit, valaistus tuo oman lisänsä.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat tästä?

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)