maanantai 28. syyskuuta 2009

Tasan


kesken nousunsa
    köynnös päätyy huipulle
       nöyrtyy kukkimaan


Runotorstain ja Valokuvatorstain 141.haaste

12 kommenttia:

  1. Viehättävä runo ja kuva.

    Luin ensin 'päättyy' ja sitten palasin toteamaan, että luinkin yhden t-kirjaimen liikaa. Mutta molemmat verbit kävisivät. :) Sopii sikkurasilmäiselle huolimattomallekin lukijalle, näemmä.

    VastaaPoista
  2. Kaunis haiku,
    kurottautuu ylös,
    levittäytyy suojaaviksi sanoiksi.

    VastaaPoista
  3. "nöyrtyy kukkimaan" vänkää.

    Kaunis kuva ja runo

    VastaaPoista
  4. Hieno kuva ja runo! Todella kelloköynnöstä kuvaavat sanat: se kasvaa ja kasvaa ja viimein, kun olet jo melkein menettänyt toivosi, se lopulta kukkii siellä korkealla jonne melkein et näe:)

    VastaaPoista
  5. Kiitos kommenteista!
    Jl, pikkuisen lopullisempi olisi sinun versiosi :)
    Susu, jännä tulkinta, kaunis.
    Ilona, tosiaan. Kelloköynnös haluaa kaikkia muita korkeammalle, juuri niin kuin
    Inkivääri kertoo. Nyt sen on tyydyttävä matalaan tasoon, ja sehän on useinkin' köynnöksen osa', kuten Harmaasusi toteaa.
    Ansku, kiitän, kelloköynnös on silmissäni ihana kukka.

    VastaaPoista
  6. Kaunis haiku ja kaunis kukka. Ja telinekin on mahtava!!

    VastaaPoista
  7. Sylvia, mukava että panet merkille hienon takorautaisen köynnöstornini taidokkaalla spiraalilla ;)

    Hilbert, löysit rivien välistä haikeuden.

    VastaaPoista
  8. Kaikkien pitäisi kai päätyä huipulle, kukkimaan kai:)

    VastaaPoista
  9. Meripilvi, totta, ja huipullakin joku on aina korkeammalla. Eikä sieltä näe, miten kauniita kukkia avautuu kaikilla tasoilla.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat tästä?