keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Kuinka valmistan posliininuken 1

Ihana aamu, savipajassa odottaa keskeneräinen työ! Tellervon pään valaminen posliinimassaan onnistui eilen mainiosti, ja nyt pääsen sitä siistimään. Käsi- ja jalkamuotit tuntuvat vielä hiukan kosteilta.

Suomen nukketaiteilijoiden sivuilla kerrotaan: "Nukkien teko posliinista tai muista materiaaleista on tänä päivänä jo oma taidemuotonsa. Nuket ovat maailman kolmanneksi suosituin keräilyn kohde postimerkkien ja rahojen jälkeen."
Mielenkiintoista. Ovatko kaikki harrastajat kaapissa, kun en aikaisemmin heistä mitään tiennyt? Nukkeja sekä keräillään, että valmistetaan monilla kursseilla. Vanhoista tai uusista malleista tehdään repro-nukkeja, joko tilaamalla nuken osat tai peräti kipsimuotit. Tietoa ja ohjeitakin löytyy netistä kärsivälliselle etsijälle. YouTubessa 'How to'-haulla löytyy vaikka mitä. Ilman opiston kurssia minä en ehkä olisi saanut aloitettua harrastusta, josta haaveilin. Muovailu, kipsimuotin valmistus ja posliinivalu oli jo tuttua, mutta miten tehdään oikeaoppinen nukke, siinäpä se! Hyvä kurssi on lähtöpiste. Perehtyminen alkaa sen jälkeen, tehdessä oppii koko ajan lisää. Tellervo on kahdeksas nukkeni, ja niksivarastoni on jo hiukan karttunut. Kuten vaikka tämä: sotkuisimmassa työvaiheessa kiinnitän talvisaapikkaisiini muovipussit kumilenksuilla. (Pajan lattia on talvella kylmä.) Joka on askarrellut kipsin kanssa, ymmärtää kyllä miksi ;)

Tellervon pään muotoilusta olenkin jo kertonut edellisessä kirjoituksessa. Tässä seuraavia työvaiheita:

Kipsivalua varten voi kehikon tehdä savesta,  pahvista, tai puulevyistä, jotka kiinnitetään sopivaan kokoon puristimilla. Kuvassa on tekeillä muotin toinen puoli. Huomaa pienet kaiverretut kuopat, lukot. Ensimmäistä puolikasta varten hautasin kappaleet saveen, tarkasti piirrettyyn saumaan asti. Nyt on jähmettynyt valos käännetty, täytesavi poistettu ja pinnat kevyesti öljytty. (Savea ei tarvi öljytä.) Kipsiseoksen voi nyt kaataa kehikkoon. Samoin tein muotit päälle ja jaloille. Työ on tehty oikein, jos jähmettynyt muotti aukeaa helposti, ja savioriginaali irtoaa särkymättä.


Käsi- ja jalkamuotit saavat vielä kuivua. Päämuotti tuntuu valmiilta. Posliinimassa on sekoitettu, seulottu ja kaadettu muottiin. Savi alkaa heti jähmettyä muotin reunoihin. Kun seinämä näyttää olevan  3-4mm paksuinen, kaadan juoksevan massan takaisin astiaan. Muotin jätän valumaan kuten kuvassa. Kokemus opettaa, milloin muotin voi varovasti avata. Ehkä tunnin päästä  massa on tarpeeksi jähmettynyt. Ei kannata hätiköidä.




Jännittävä hetki, avaan muotin. Tellervon pää, - nyt siis ontto ja ohutseinäinen ,  irtoaa vaivattomasti.  Käärin sen  muoviin, ja jätän odottamaan seuraavaan päivään. Vuorossa on viimeistely raakapolttoa varten. Jokohan muut muotit ovat tarpeeksi kuivuneet?

Se ensimmäinen nukke, kurssityö, löytyy täältä:
Nostalgianukke

2 kommenttia:

Mitä tuumaat tästä?